2010
Leskinen
Leskinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin yleinen. Noin joka 1 100:s suomalainen on nimeltään Leskinen.
Leskisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 5 586 max
v. 1985 5 248
v. 1998 5 407
v. 2014 5 366
v. 2016 5 292
v. 2018 5 235
v. 2020 5 141
v. 2022 5 086
v. 2023 5 041
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Leskinen on sijalla 128. Sijoitus listalla on pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 113.
Leskinen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Leskisiä oli pelkästään Savon maaseudulla 1000–1500. Katsottuna 1970-luvun alun puhelinluetteloista Leskinen oli selvästi yleisempi Savossa kuin Länsi-Suomessa.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Leskisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Pekka, naisilla Anna ja Ida. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Leskinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 58 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 67 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin myös 67 vuotta.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Leskinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Leskinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Leskinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 834 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Leskisiä on 5 041.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1932 |
Leskisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 599 Leskisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Leskisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (39 henkeä), Kuopio (20) sekä Viipuri (19). Valtaosa asui Uudellamaalla ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Leskinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 325.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Leskiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 718 Leskisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Leskisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (76 vainajaa), Kuopio (45) sekä Muuruvesi (20). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 18 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Leskinen 1550–1570-luvuilla |
Nimi Leskinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1550–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 36 Leskistä. Kuolleista 21 kuului punaisiin, 6 valkoisiin ja 9 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 106 Leskistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1896–1942 | Yritykset perust. –2022 |
Sana Leskinen tai Leskisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Leskinen (paikannimi) | Leskinen Karjalassa (karttanimi) |
Leskinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 5 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on saari sekä talo.
Nyky-Suomen lisäksi Leskinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 10 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Leskinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Leskinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Leskisenkuja, Leskisentie, Olavi Leskisen katu. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Leskinen oli 208 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Norjassa Leskinen oli 15 ihmisen sukunimi vuonna 2015.
 |
| Leskiset Pohjoismaissa |
Puolassa Leskinen oli 8 ihmisen sukunimi vuonna 2023.
Yhdysvalloissa oli vuonna 2010 yhteensä 158 henkeä, joiden sukunimi oli LESKINEN. Nimi on siellä etupäässä valkoihoisten sukunimi.
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 9 henkeä, joiden sukunimi oli LESKINEN.
Venäjäksi Лескинен tarkoittaa nimeä Leskinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Leskinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Leskin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Leskinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Släktnamnet / Surname Leskinen, Finland.
©Tuomas Salste