2010
Marttinen
Marttinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 2 600:s suomalainen on nimeltään Marttinen.
Marttisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 2 352 max
v. 1985 2 156
v. 2014 2 250
v. 2016 2 235
v. 2018 2 209
v. 2020 2 194
v. 2022 2 169
v. 2024 2 128
v. 2025 2 114
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Marttinen on sijalla 385. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 350.
Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Marttisia oli pelkästään Savon maaseudulla 500–1000.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Marttisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Otto, naisilla Hilma ja Anna. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Marttinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 59 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin samat 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 68 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 316 nykyistä tai entistä Marttista. Kuolema vei Marttinen-nimisistä 10 %.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Marttinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Marttinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Marttinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 500 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Marttisia on 2 114.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1931 |
Marttisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 286 Marttisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Marttisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kangasniemi (49 henkeä), Hirvensalmi (38) sekä Mikkelin maalaiskunta (21). Valtaosa asui Etelä- ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Marttinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 150.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Marttiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 326 Marttisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Marttisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kangasniemi (48 vainajaa), Helsinki (38) sekä Hirvensalmi (34). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin yhdeksän vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Marttinen 1540–1570-luvuilla |
Nimi Marttinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1540–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 19 Marttista. Kuolleista 16 kuului punaisiin, 1 valkoisiin ja 2 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 50 Marttista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yrityksiä perust. 1897–1943 | Yrityksiä perust. –2023 |
Sana Marttinen tai Marttisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Marttinen (paikannimi) | Marttinen Karjalassa (karttanimi) |
Marttinen on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin kolme sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyypit ovat hävinnyt asuinpaikka, talo sekä järvi tai lampi.
Nyky-Suomen lisäksi Marttinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Paikka näkyy ohessa. Tyypiltään paikka on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Marttinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Marttinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Marttinen. Sijainti on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 75 Marttinen-nimistä asukasta. Heistä 43 oli syntynyt Ruotsissa ja 32 muissa maissa.
Marttisten lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2000 94
v. 2010 79
v. 2020 75
Virossa Marttinen oli 6 ihmisen sukunimi vuonna 2025.
 |
| Marttiset Pohjolassa |
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 7 henkeä, joiden sukunimi oli MARTTINEN.
Venäjäksi Марттинен tarkoittaa nimeä Marttinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Martinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Martti Marttinen tai Martta Marttinen.
Släktnamnet / Surname Marttinen, Finland.
©Tuomas Salste