2010
Miettinen
Miettinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin yleinen. Noin joka 600:s suomalainen on nimeltään Miettinen.
Miettisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 10 596 max
v. 1985 10 238
v. 1998 10 180
v. 2014 10 103
v. 2016 10 035
v. 2018 9 952
v. 2020 9 814
v. 2022 9 679
v. 2023 9 594
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Miettinen on sijalla 38. Sijoitus listalla on pudonnut vuodesta 1970. Silloin nimi oli vielä 33:nneksi yleisin.
Miettinen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Miettisiä oli pelkästään Savon maaseudulla yli 2000. Katsottuna 1970-luvun alun puhelinluetteloista Miettinen oli selvästi yleisempi Savossa kuin Länsi-Suomessa.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Miettisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Otto, naisilla Anna ja Maria. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Miettinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 58 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 66 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Miettinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Miettinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Miettinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 5 140 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Miettisiä on 9 594.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1934 |
Miettisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 1 119 Miettisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Miettisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kuopio (121 henkeä), Vehmersalmi (91) sekä Helsinki (83). Valtaosa asui Savossa ja Karjalassa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Miettinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 628.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Miettiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 1 287 Miettisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Miettisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kuopio (185 vainajaa), Helsinki (132) sekä Vehmersalmi (78). Valtaosa asui kuollessaan Uudellamaalla ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 24 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Miettinen 1543–1571 |
Nimi Miettinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1543–1571 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 52 Miettistä. Kuolleista 37 kuului punaisiin, 10 valkoisiin ja 5 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 192 Miettistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1896–1943 | Yritykset perust. –2022 |
Sana Miettinen tai Miettisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Miettinen (paikannimi) | Miettinen Karjalassa (karttanimi) |
Miettinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 10 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta; maastokohde; saari sekä talo.
Nyky-Suomen lisäksi Miettinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Paikka näkyy ohessa. Tyypiltään paikka on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Miettinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Miettinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Ensio Miettinens gata, Ensio Miettisen katu, Miettinen, Miettisentie, Miettistentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Miettinen oli 293 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Norjassa Miettinen oli 10 ihmisen sukunimi vuonna 2015.
Tanskassa Miettinen on ollut 16 ihmisen sukunimi vuonna 2023.
 |
| Miettiset Pohjoismaissa |
Espanjassa oli vuonna 2020 yhteensä 38 henkeä, joiden sukunimi oli MIETTINEN.
Yhdysvalloissa oli vuonna 2010 yhteensä 156 henkeä, joiden sukunimi oli MIETTINEN. Nimi on siellä etupäässä valkoihoisten sukunimi.
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 16 henkeä, joiden sukunimi oli MIETTINEN.
Venäjäksi Миеттинен ("Mijettinen") tarkoittaa nimeä Miettinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Mietinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Miettin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Miettinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Släktnamnet / Surname Miettinen, Finland.
©Tuomas Salste