1939–1958
1885–1925
Muurinen
Muurinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 9 000:s suomalainen on nimeltään Muurinen.
Muuristen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 702 max
v. 1985 672
v. 2014 647
v. 2016 648
v. 2018 646
v. 2020 650
v. 2022 650
v. 2023 650
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Muurinen on sijalla 1 308. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 1 196.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Muurinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 59 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin samat 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 69 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
| |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1885–1925 |
Muurisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 58 Muurisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Muuristen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kuolemajärvi (20 henkeä), Uusikirkko (5), Hamina (3), Helsinki (3), Karuna (3) sekä Viipuri (3). Valtaosa asui luovutetussa Karjalassa ja Varsinais-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Muurinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 26.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Muuriset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 81 Muurisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Muuristen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (7 vainajaa), Raisio (7) sekä Karuna (6). Valtaosa asui kuollessaan Kymenlaaksossa ja Lounais-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin yhden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 21 Muurista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1900–1943 | Yritykset perust. –2020 |
Sana Muurinen tai Muurisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
 | |
| Muurinen Karjalassa (karttanimi) | Katuosoitteissa |
Nimi Muurinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Paikka näkyy ohessa. Tyypiltään paikka on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Muurinen jotain tekemistä tämän paikan kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Muurinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Muurisenkuja. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Venäjäksi Мууринен tarkoittaa nimeä Muurinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Mūrinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Murin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Muurinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Muusa Muurinen.
Släktnamnet / Surname Muurinen, Finland.
©Tuomas Salste