Mylläri: Sukunimi-info

Mylläri

Tietoja sukunimestä Mylläri

Mylläri on perinteinen Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Nimen tiedetään esiintyneen Suomessa jo satoja vuosia sitten.

Myllärien lukumäärä eri vuosina:

v. 1938 420 arvio

v. 1970 598 max

v. 1985 545

v. 2014 566

v. 2016 560

v. 2018 551

v. 2020 547

v. 2022 534

v. 2024 525

v. 2026 522

Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1938 arvio on laskennallinen ja epätarkka. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2026 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.

Sukunimien yleisyyslistalla Mylläri on sijalla 1 626. Sijoitus listalla on pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 1 397.

Vuosina 1955–1970 kuolleiden Mylläri-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 58 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 61 vuotta. He kuolivat noin kuusi vuotta muita naisia aiemmin.

Vuosien 2016 ja 2026 välisenä aikana kuoli 96 nykyistä tai entistä Mylläriä. Kuolema vei Mylläri-nimisistä 12 %.

Asuinpaikat

Asuinpaikkoja
2014

Vuonna 2014 Mylläreitä asui mm. seuraavalla paikkakunnalla:

Se on ainoa kunta, jossa asui vähintään 50 Mylläriä vuonna 2014. Paikka on merkitty oheiseen karttaan violetilla.

Kartta kattaa arviolta 11 % Suomessa asuneista Mylläreistä. Siitä puuttuvat ne kunnat, joissa nimenkantajia asui vähemmän kuin 50.

Asuinpaikat 1939–1958

Asuinpaikkoja
1939–1958
Syntymäpaikkoja
1885–1921

Mylläreitä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 61 Myllärin asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Myllärien yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Peräseinäjoki (11 henkeä), Jurva (7), Rovaniemi (4) sekä Salmi (4). Valtaosa asui Itä- ja Länsi-Suomessa.

Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Mylläri, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 24.

Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.

Asuinpaikat 1955–1970 kuolleilla

Kuolleita
1955–1970

Vuosina 1955–1970 kuolleet Myllärit asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 70 Myllärin kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Myllärien yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Peräseinäjoki (8 vainajaa), Jurva (7) sekä Helsinki (5).

Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kolmen vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.

Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.

Asuinpaikkoja luovutetussa Karjalassa

Syntymäpaikkoja
1885–1925
Kuolinpaikkoja
1887–1939

Luovutetun Karjalan kirkonkirjoista selviää, että Mylläreitä asui Karjalassa ennen toista maailmansotaa.

Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) näyttää 105 kastetun Myllärin syntymäseurakunnan. Ortodokseiksi kastettiin 64, loput luterilaisiksi. Eniten vauvoja syntyi seuraavissa seurakunnissa: Salmi ortodoksinen (63), Koivisto (10) ja Pyhäjärvi (9).

Kuolinpaikkakartta (ruskeat merkit) osoittaa 83 kuolleen Myllärin viimeisen seurakunnan. Ortodokseja oli vainajissa 38, loput olivat luterilaisia. Eniten kuolleita oli seuraavissa seurakunnissa: Salmi ortodoksinen (37) ja Pyhäjärvi (12).

Käytetyt kirkonkirjatiedot kattavat syntyneet 1885–1925 ja kuolleet vuosilta 1885–1939. Kirkonkirjojen tuhoutumisen vuoksi joistain seurakunnista puuttuu tietoja. Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.

1500-luku

Mylläri
1540/50-luvulla

Sukunimi Mylläri on ollut käytössä jo kauan. Sen tiedetään esiintyneen 1540/50-luvulla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.

Yritystoimintaa

Yrityksiä
perust. 1897–1937
Yrityksiä
perust. –2022

Sana Mylläri, Myllärin tai Myllärit esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.

Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.

Paikannimi Mylläri

Mylläri
(paikannimi)
Mylläri Karjalassa
(karttanimi)

Mylläri on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin 22 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyypit ovat talo, pelto, saari tai luoto, kaupunkialueen tai taajaman osa sekä muu maastopaikka.

Nyky-Suomen lisäksi Mylläri esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Paikka näkyy ohessa. Tyypiltään paikka on rakennettu kohde.

Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Mylläri jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.

Mylläri katuosoitteissa

Katuosoitteissa

Sana Mylläri esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Myllärinkatu, Myllärinkuja, Myllärinmutka, Myllärinpolku, Myllärinraitti, Myllärinrinne, Myllärintanhua, Myllärintie. Osoitteet on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.

Sodan uhreja

Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa kolme Mylläriä. Kuolleista 2 kuului punaisiin ja 1 valkoisiin.

Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 11 Mylläriä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.

Myllärit Ruotsissa

Vuonna 2020 asui Ruotsissa 81 Mylläri-nimistä asukasta. Heistä 60 oli syntynyt Ruotsissa ja 21 muissa maissa.

Myllärien lukumäärän kehitys Ruotsissa:

v. 2000 80

v. 2010 77

v. 2020 81

Tiesitkö, että...

Venäjäksi Мюлляри (”Mjulljari”) tarkoittaa nimeä Mylläri. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.

Latviaksi nimi kirjoitetaan Milleri.

Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Mÿllerj on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Mylläri olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.

Nimi kirjoitetaan joskus Myllari tai Myllaeri, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.

Samankaltaisia nimiä kuin Mylläri

Linkkejä lisätietoihin

Haluatko lisätietoa suvun tapahtumista ja sukulaisten elämästä?

Släktnamnet / Surname Mylläri, Finland.

©Tuomas Salste