1939–1958
1886–1922
Myllärinen
Myllärinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Mylläristen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 302 max
v. 1985 290
v. 2014 340
v. 2016 340
v. 2018 339
v. 2020 337
v. 2022 332
v. 2024 336
v. 2025 335
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Myllärinen on sijalla 2 396. Sijoitus listalla on hiukan parantunut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 2 505.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 46 nykyistä tai entistä Mylläristä. Kuolema vei Myllärinen-nimisistä 10 %.
| |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1886–1922 |
Myllärisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 31 Myllärisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Mylläristen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Joutseno (12 henkeä) sekä Impilahti (5). Valtaosa asui Etelä-Savossa ja Karjalassa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Myllärinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 15.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Kuolleita 1956–1970 |
Vuosina 1956–1970 kuolleet Mylläriset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 33 Myllärisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Mylläristen yleisin asuinpaikka oli Joutseno (15 vainajaa). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kahden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa yksi Myllärinen. Hän kuului punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi kuusi Mylläristä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
|
| Yrityksiä perust. –2004 |
Sana Myllärinen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisella kartalla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Myllärinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Myllärisenraitti. Sijainti on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 9 Myllärinen-nimistä asukasta.
Mylläristen lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2000 13
v. 2010 12
v. 2020 9
Virossa Myllärinen oli 17 ihmisen sukunimi vuonna 2025.
 |
| Mylläriset Pohjolassa |
Venäjäksi Мюлляринен ("Mjulljarinen") tarkoittaa nimeä Myllärinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Millerinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Mÿllerin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Myllärinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Nimi kirjoitetaan joskus Myllarinen tai Myllaerinen, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.
Släktnamnet / Surname Myllärinen, Finland.
©Tuomas Salste