Nuora
Nuora on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleisyydeltään tavanomainen.
Nuorien lukumäärä eri vuosina:
v. 1938 240 arvio
v. 1970 439 max
v. 1985 392
v. 2014 373
v. 2016 361
v. 2018 361
v. 2020 363
v. 2022 364
v. 2024 352
v. 2026 342
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1938 arvio on laskennallinen ja epätarkka. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2026 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Nuora on sijalla 2 347. Sijoitus listalla on pudonnut selvästi vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 1 845.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Nuora-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 55 vuotta. He kuolivat noin neljä vuotta muita miehiä aiemmin.
Vuosien 2016 ja 2026 välisenä aikana kuoli 74 nykyistä tai entistä Nuoraa. Kuolema vei Nuora-nimisistä 14 %.
| Asuinpaikkoja 2010 |
Vuonna 2010 Nuora kuului tavallisimpiin sukunimiin seuraavalla paikkakunnalla:
Listalla on ainoa kunta, jossa Nuora oli 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikka on merkitty oheiseen karttaan violetilla.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siitä puuttuvat ne kunnat, joissa Nuora ei ollut yleisimpien nimien joukossa.
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1885–1924 |
Nuoria tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 37 Nuoran asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Nuorien yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Sakkola (4 henkeä) sekä Vesilahti (3). Valtaosa asui Itä- ja Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Nuora, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 18.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Nuorat asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 52 Nuoran kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Nuorien yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Lempäälä (8 vainajaa), Mikkelin maalaiskunta (3), Savitaipale (3), Vahto (3) sekä Vesilahti (3). Valtaosa asui kuollessaan Itä- ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kolmen vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
| Syntymäpaikkoja 1885–1925 | Kuolinpaikkoja 1885–1939 |
Luovutetun Karjalan kirkonkirjoista selviää, että Nuoria asui Karjalassa ennen toista maailmansotaa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) näyttää 278 kastetun Nuoran syntymäseurakunnan. Kaikki olivat luterilaisia. Eniten vauvoja syntyi seuraavissa seurakunnissa: Sakkola (168), Rautu (47) ja Metsäpirtti (42). Poikavauvojen yleisin etunimi oli Matti, tyttövauvojen Anna ja Helena.
Kuolinpaikkakartta (ruskeat merkit) osoittaa 230 kuolleen Nuoran viimeisen seurakunnan. Kaikki olivat luterilaisia. Eniten kuolleita oli seuraavissa seurakunnissa: Sakkola (150), Metsäpirtti (30) ja Rautu (24).
Käytetyt kirkonkirjatiedot kattavat syntyneet 1885–1925 ja kuolleet vuosilta 1885–1939. Kirkonkirjojen tuhoutumisen vuoksi joistain seurakunnista puuttuu tietoja. Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
| Yrityksiä perust. 1919–1942 | Yrityksiä perust. –2024 |
Sana Nuora tai Nuoran esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| Nuora (paikannimi) | Nuora Karjalassa (karttanimi) |
Nuora on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin kolme sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyypit ovat järven osa sekä talo.
Nyky-Suomen lisäksi Nuora esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli kaksi sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyypit ovat kylä sekä rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Nuora jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
| Katuosoitteissa |
Sana Nuora esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Nuora, Nuoran Pekan tie, Nuorantie, Nuorapolku. Osoitteet on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa yksi Nuora. Hän kuului valkoisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi yhdeksän Nuoraa. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Venäjäksi Нуора tarkoittaa nimeä Nuora. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Släktnamnet / Surname Nuora, Finland.
©Tuomas Salste