2010
Parviainen
Parviainen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin yleinen. Noin joka 1 000:s suomalainen on nimeltään Parviainen.
Parviaisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 5 736 max
v. 1985 5 574
v. 1998 5 852
v. 2014 5 999
v. 2016 5 970
v. 2018 5 931
v. 2020 5 878
v. 2022 5 820
v. 2023 5 746
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Parviainen on sijalla 108. Sijoitus listalla on hiukan parantunut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 109.
Parviainen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Parviaisia oli pelkästään Savon maaseudulla 500–1000. Katsottuna 1970-luvun alun puhelinluetteloista Parviainen oli selvästi yleisempi Savossa kuin Länsi-Suomessa.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Parviaisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Antti, naisilla Anna ja Maria. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Parviainen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 55 vuotta. He kuolivat noin neljä vuotta muita miehiä aiemmin. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 67 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin samat 67 vuotta.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Parviainen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Parviainen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Parviainen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 1 425 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Parviaisia on 5 746.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1933 |
Parviaisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 585 Parviaisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Parviaisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (34 henkeä), Tuupovaara (34), Kaavi (20) sekä Nilsiä (20). Valtaosa asui Uudellamaalla ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Parviainen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 341.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Parviaiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 644 Parviaisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Parviaisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (56 vainajaa), Tuupovaara (33) sekä Nilsiä (24). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 18 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Parviainen 1540–1570-luvuilla |
Nimi Parviainen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1540–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 14 Parviaista. Kuolleista 4 kuului punaisiin, 7 valkoisiin ja 3 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 121 Parviaista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1896–1944 | Yritykset perust. –2022 |
Sana Parviainen tai Parviaisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Parviainen (paikannimi) | Parviainen Karjalassa (karttanimi) |
Parviainen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 6 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta sekä talo.
Nyky-Suomen lisäksi Parviainen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 8 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Parviainen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Parviainen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Parviaisenkatu, Parviaisentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Parviainen oli 200 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 13 henkeä, joiden sukunimi oli PARVIAINEN.
Venäjäksi Парвиайнен tarkoittaa nimeä Parviainen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Parviainens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Parfwiain on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Parviainen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Parisa Parviainen.
Släktnamnet / Surname Parviainen, Finland.
©Tuomas Salste