Pekkarinen
Pekkarinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 2 500:s suomalainen on nimeltään Pekkarinen.
Pekkaristen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 2 057 max
v. 1985 2 015
v. 2014 2 261
v. 2015 2 267
v. 2016 2 271
v. 2017 2 254
v. 2018 2 233
v. 2019 2 214
v. 2020 2 216
v. 2021 2 195
v. 2022 2 190
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Pekkarinen on sijalla 377.
Nimi on ollut melko laajalti käytössä Savossa. Vuonna 1890 Pekkarisia oli pelkästään Savon maaseudulla 200–500.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Pekkaristen yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho, naisilla Anna.
Vuosina 1955–1965 kuolleiden Pekkarinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 55 vuotta. He kuolivat noin neljä vuotta muita miehiä aiemmin. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 67 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 66 vuotta.
Asuinpaikkoja 2010 |
Pekkarinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Pekkarinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikat on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Pekkarinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 183 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Pekkarisia on 2 190.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1930 |
Pekkarisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 218 Pekkarisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Pekkaristen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kinnula (32 henkeä), Helsinki (19) sekä Kuopio (17). Valtaosa asui Keski- ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Pekkarinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 130.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Kuolleet 1955–1965 |
Vuosina 1955–1965 kuolleet Pekkariset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 140 Pekkarisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Pekkaristen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kuopio (19 vainajaa), Kinnula (14) sekä Helsinki (12).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 25 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa seitsemän Pekkarista. Kuolleista 5 kuului punaisiin, 1 valkoisiin ja 1 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 47 Pekkarista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1901–1942 | Yritykset perust. –2016 |
Sana Pekkarinen tai Pekkarisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Pekkarinen (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Pekkarinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 3 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on metsäalue sekä talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Pekkarinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Pekkarinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Pekkarisentie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Pekkarinen oli 107 ihmisen sukunimi vuonna 2020.
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 10 henkeä, joiden sukunimi oli PEKKARINEN.
Venäjäksi Пеккаринен tarkoittaa nimeä Pekkarinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Pekarinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Peckarin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Pekkarinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Pekka Pekkarinen.
Släktnamnet / Surname Pekkarinen, Finland.
©Tuomas Salste