1939–1958
1900–1917
Pekurinen
Pekurinen on Suomessa esiintyvä sukunimi.
Pekuristen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 194 max
v. 1985 169
v. 2014 161
v. 2016 162
v. 2018 162
v. 2020 162
v. 2022 165
v. 2023 162
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Pekurinen on sijalla 4 522. Sijoitus listalla on pudonnut selvästi vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 3 553.
| |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1900–1917 |
Pekurisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 18 Pekurisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Pekuristen yleisin asuinpaikka oli Juva (9 henkeä).
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Pekurinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla seitsemän.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Pekuriset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 20 Pekurisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Pekuristen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Juva (7 vainajaa), Helsinki (5) sekä Mikkelin maalaiskunta (3).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kahden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi viisi Pekurista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1897–1908 | Yritykset perust. –2017 |
Sana Pekurinen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Venäjäksi Пекуринен tarkoittaa nimeä Pekurinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Pekurinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Pecurin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Pekurinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Pekko Pekurinen.
Släktnamnet / Surname Pekurinen, Finland.
©Tuomas Salste