Pelkonen
Pelkonen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 1 500:s suomalainen on nimeltään Pelkonen.
Pelkosten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 3 870 max
v. 1985 3 767
v. 1998 3 895
v. 2014 3 976
v. 2016 3 974
v. 2018 3 941
v. 2020 3 912
v. 2022 3 867
v. 2023 3 824
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Pelkonen on sijalla 183. Sijoitus listalla on hiukan parantunut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 188.
Pelkonen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on ollut melko laajalti käytössä Savossa. Vuonna 1890 Pelkosia oli pelkästään Savon maaseudulla 200–500.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Pelkosten yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Antti, naisilla Anna ja Maria. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Pelkonen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 58 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 65 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
Asuinpaikkoja 2010 |
Pelkonen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Pelkonen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikat on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkit). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Pelkonen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 93 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Pelkosia on 3 824.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1936 |
Pelkosia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 376 Pelkosen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Pelkosten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Räisälä (22 henkeä), Helsinki (19) sekä Leppävirta (17). Valtaosa asui Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Pelkonen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 214.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Pelkoset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 445 Pelkosen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Pelkosten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (31 vainajaa), Ylikiiminki (20) sekä Lahti (18).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 15 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Pelkonen (Pelkoinen) 1540–1570-luvuilla |
Nimi Pelkonen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1540–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 14 Pelkosta. Kuolleista 6 kuului punaisiin, 6 valkoisiin ja 2 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 75 Pelkosta. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1896–1944 | Yritykset perust. –2021 |
Sana Pelkonen tai Pelkosen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Pelkonen (paikannimi) | Pelkonen Karjalassa (karttanimi) |
Pelkonen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 15 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on saari sekä talo.
Nyky-Suomen lisäksi Pelkonen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 18 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Pelkonen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Katuosoitteissa |
Sana Pelkonen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Pelkosentie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Pelkonen oli 98 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Norjassa Pelkonen oli 7 ihmisen sukunimi vuonna 2015.
Pelkoset Pohjoismaissa |
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 7 henkeä, joiden sukunimi oli PELKONEN.
Venäjäksi Пельконен tarkoittaa nimeä Pelkonen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Pelkonens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Pelgoin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Pelkonen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Pellervo Pelkonen.
Släktnamnet / Surname Pelkonen, Finland.
©Tuomas Salste