2010
Pellinen
Pellinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 3 900:s suomalainen on nimeltään Pellinen.
Pellisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 1 577 max
v. 1985 1 534
v. 2014 1 493
v. 2016 1 472
v. 2018 1 482
v. 2020 1 468
v. 2022 1 448
v. 2023 1 439
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Pellinen on sijalla 582. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 536.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Pellisten yleisimmät etunimet olivat naisilla Anna ja Ida. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Pellinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 60 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 68 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Pellinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Pellinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikat on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkit). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Pellinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 202 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Pellisiä on 1 439.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1929 |
Pellisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 179 Pellisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Pellisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Joutseno (18 henkeä), Ruokolahti (18) sekä Helsinki (15). Valtaosa asui Keski- ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Pellinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 104.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Pelliset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 197 Pellisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Pellisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (22 vainajaa), Imatra (18) sekä Joutseno (16).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin viiden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Pellinen 1540–1570-luvuilla |
Nimi Pellinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1540–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa kymmenen Pellistä. Kuolleista 8 kuului punaisiin, 1 valkoisiin ja 1 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 45 Pellistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1897–1942 | Yritykset perust. –2022 |
Sana Pellinen tai Pellisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| |
| Pellinen (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Pellinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 6 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta sekä talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Pellinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Pellinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Pellisenkatu, Pellisenpolku, Pellisentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Pellinen oli 33 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Yhdysvalloissa oli vuonna 2010 yhteensä 142 henkeä, joiden sukunimi oli PELLINEN. Nimi on siellä etupäässä valkoihoisten sukunimi.
Venäjäksi Пеллинен tarkoittaa nimeä Pellinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Pellinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Pellin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Pellinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Pellervo Pellinen.
Släktnamnet / Surname Pellinen, Finland.
©Tuomas Salste