2010
Peltonen
Peltonen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin yleinen. Noin joka 700:s suomalainen on nimeltään Peltonen.
Peltosten määrä on laskenut takavuosista. Lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 9 477 max
v. 1985 8 794
v. 1998 8 696
v. 2014 8 522
v. 2016 8 454
v. 2018 8 366
v. 2020 8 259
v. 2022 8 152
v. 2023 8 079
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Peltonen on sijalla 56. Sijoitus listalla on pudonnut selvästi vuodesta 1970. Silloin nimi oli vielä 43:nneksi yleisin.
Peltonen on 1970-luvun alussa katsottu ”epäsavolaiseksi” -nen-päätteiseksi sukunimeksi. Tuon ajan puhelinluetteloista päätellen se oli selvästi yleisempi Länsi-Suomessa kuin Savossa.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Peltosten yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Kalle, naisilla Maria, Ida ja Anna. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Peltonen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 60 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 67 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin myös 67 vuotta.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Peltonen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Peltonen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Peltonen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 1 515 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Peltosia on 8 079.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1933 |
Peltosia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 1 062 Peltosen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Peltosten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (105 henkeä), Tampere (59) sekä Metsäpirtti (30). Valtaosa asui Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Peltonen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 553.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Peltoset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 1 256 Peltosen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Peltosten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (163 vainajaa), Tampere (87) sekä Turku (34). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 26 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 123 Peltosta. Kuolleista 106 kuului punaisiin, 10 valkoisiin ja 7 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 164 Peltosta. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1896–1943 | Yritykset perust. –2022 |
Sana Peltonen tai Peltosen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Peltonen (paikannimi) | Peltonen Karjalassa (karttanimi) |
Peltonen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 86 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on maastokohde, matalikko, metsäalue, pelto/niitty sekä talo.
Nyky-Suomen lisäksi Peltonen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 3 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on kylä sekä rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Peltonen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Peltonen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Peltonen, Peltosenkatu, Peltosenkuja, Peltosenpolku, Peltosentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Peltonen oli 253 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Norjassa Peltonen oli 14 ihmisen sukunimi vuonna 2015.
Tanskassa Peltonen on ollut 22 ihmisen sukunimi vuonna 2023.
 |
| Peltoset Pohjoismaissa |
Yhdysvalloissa oli vuonna 2010 yhteensä 328 henkeä, joiden sukunimi oli PELTONEN. Nimi on siellä etupäässä valkoihoisten sukunimi.
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 24 henkeä, joiden sukunimi oli PELTONEN.
Venäjäksi Пельтонен tarkoittaa nimeä Peltonen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Peltonens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Peldoin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Peltonen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Pellervo Peltonen.
Släktnamnet / Surname Peltonen, Finland.
©Tuomas Salste