2010
Penttinen
Penttinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 1 500:s suomalainen on nimeltään Penttinen.
Penttisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 4 019 max
v. 1985 3 906
v. 2014 3 910
v. 2016 3 864
v. 2018 3 816
v. 2020 3 774
v. 2022 3 726
v. 2023 3 702
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Penttinen on sijalla 191. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 177.
Penttinen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on ollut melko laajalti käytössä Savossa. Vuonna 1890 Penttisiä oli pelkästään Savon maaseudulla 200–500. Katsottuna 1970-luvun alun puhelinluetteloista Penttinen oli selvästi yleisempi Savossa kuin Länsi-Suomessa.
Penttinen on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Penttinen on suojattu 1934 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Penttisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Otto ja Juho, naisilla Anna ja Hilma. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Penttinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 55 vuotta. He kuolivat noin neljä vuotta muita miehiä aiemmin. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 66 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Penttinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Penttinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Penttinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 298 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Penttisiä on 3 702.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1933 |
Penttisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 437 Penttisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Penttisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Ilomantsi (46 henkeä), Eno (32), Helsinki (14) sekä Viipuri (14). Valtaosa asui Keski- ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Penttinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 250.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Penttiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 496 Penttisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Penttisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Eno (36 vainajaa), Helsinki (34) sekä Ilomantsi (33).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kahdeksan vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Penttinen 1550–1570-luvuilla |
Nimi Penttinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1550–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 22 Penttistä. Kuolleista 17 kuului punaisiin, 1 valkoisiin ja 4 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 86 Penttistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1897–1942 | Yritykset perust. –2022 |
Sana Penttinen tai Penttisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Penttinen (paikannimi) | Penttinen Karjalassa (karttanimi) |
Penttinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 4 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on talo.
Nyky-Suomen lisäksi Penttinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 5 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Penttinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Penttinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Penttisentie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Penttinen oli 164 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Tanskassa Penttinen on ollut 6 ihmisen sukunimi vuonna 2023.
 |
| Penttiset Pohjoismaissa |
Venäjäksi Пенттинен tarkoittaa nimeä Penttinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Pentinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Pentin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Penttinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Pentti Penttinen tai Penni Penttinen.
Släktnamnet / Surname Penttinen, Finland.
©Tuomas Salste