Pirskanen
Pirskanen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen.
Pirskasten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 565 max
v. 1985 570
v. 2014 585
v. 2016 577
v. 2018 573
v. 2020 563
v. 2022 547
v. 2023 538
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Pirskanen on sijalla 1 592. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 1 463.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Pirskanen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 55 vuotta. He kuolivat noin neljä vuotta muita miehiä aiemmin. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 64 vuotta. Hekin kuolivat noin kolme vuotta muita naisia nuorempina.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1885–1926 |
Pirskasia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 59 Pirskasen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Pirskasten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kuopio (10 henkeä), Kuopion maalaiskunta (8), Helsinki (6) sekä Siilinjärvi (6). Valtaosa asui Uudellamaalla ja Savossa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Pirskanen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 32.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Pirskaset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 68 Pirskasen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Pirskasten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kuopio (19 vainajaa), Helsinki (10) sekä Siilinjärvi (6). Lähes kaikki asuivat kuollessaan Uudellamaalla ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin yhden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa neljä Pirskasta. Kuolleista 3 kuului punaisiin ja 1 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi seitsemän Pirskasta. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1897–1938 | Yritykset perust. –2020 |
Sana Pirskanen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Ruotsissa Pirskanen oli 12 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Venäjäksi Пирсканен tarkoittaa nimeä Pirskanen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Pirskanens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Pirscain on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Pirskanen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Pirjo Pirskanen tai Pirkka Pirskanen.
Släktnamnet / Surname Pirskanen, Finland.
©Tuomas Salste