1939–1958
1884–1932
Pussinen
Pussinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 7 000:s suomalainen on nimeltään Pussinen.
Pussisten määrä on laskenut takavuosista. Lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 908 max
v. 1985 908
v. 2014 806
v. 2015 802
v. 2016 801
v. 2017 794
v. 2018 785
v. 2019 782
v. 2020 775
v. 2021 774
v. 2022 774
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Pussinen on sijalla 1 116.
Vuosina 1955–1965 kuolleiden Pussinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 56 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 65 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 66 vuotta.
| |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1932 |
Pussisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 112 Pussisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Pussisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Ilomantsi (20 henkeä), Vuolijoki (15), Kiihtelysvaara (8) sekä Korpiselkä (8). Valtaosa asui Karjalassa ja Kainuussa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Pussinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 64.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Kuolleet 1955–1965 |
Vuosina 1955–1965 kuolleet Pussiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 61 Pussisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Pussisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Ilomantsi (13 vainajaa), Vuolijoki (5), Eno (4) sekä Tuupovaara (4). Valtaosa asui kuollessaan entisessä Oulun läänissä ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin yhdeksän vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Pussinen 1560–1570-luvuilla |
Nimi Pussinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1560–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa kolme Pussista. Kuolleista 2 kuului punaisiin ja 1 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 21 Pussista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1903–1939 | Yritykset perust. –2013 |
Sana Pussinen tai Pussisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|
| Pussinen (paikannimi) |
Pussinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Paikka näkyy oheisella kartalla. Tyypiltään paikka on vesialue.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Pussinen jotain tekemistä tämän paikan kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Ruotsissa Pussinen oli 39 ihmisen sukunimi vuonna 2020.
Venäjäksi Пуссинен tarkoittaa nimeä Pussinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Pusinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Pussin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Pussinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Släktnamnet / Surname Pussinen, Finland.
©Tuomas Salste