2010
Puustinen
Puustinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 2 000:s suomalainen on nimeltään Puustinen.
Puustisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 2 773 max
v. 1985 2 701
v. 2014 2 858
v. 2015 2 849
v. 2016 2 840
v. 2017 2 837
v. 2018 2 826
v. 2019 2 801
v. 2020 2 767
v. 2021 2 748
v. 2022 2 743
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Puustinen on sijalla 290.
Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Puustisia oli pelkästään Savon maaseudulla 500–1000.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Puustisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Otto ja Juho, naisilla Anna.
Vuosina 1955–1965 kuolleiden Puustinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 54 vuotta. He kuolivat noin viisi vuotta muita miehiä aiemmin. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 60 vuotta. Hekin kuolivat noin kuusi vuotta muita naisia nuorempina.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Puustinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Puustinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikat on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Puustinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 249 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Puustisia on 2 743.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1931 |
Puustisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 296 Puustisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Puustisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Heinävesi (26 henkeä), Helsinki (19) sekä Kuopio (18). Valtaosa asui Savossa ja Karjalassa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Puustinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 177.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1965 |
Vuosina 1955–1965 kuolleet Puustiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 201 Puustisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Puustisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kuopio (20 vainajaa), Helsinki (12), Muuruvesi (10) sekä Nilsiä (10). Valtaosa asui kuollessaan Savossa ja Karjalassa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 27 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 14 Puustista. Kuolleista 11 kuului punaisiin, 1 valkoisiin, 1 ei valkoisiin eikä punaisiin ja 1 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 62 Puustista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1897–1943 | Yritykset perust. –2020 |
Sana Puustinen tai Puustisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Ruotsissa Puustinen oli 51 ihmisen sukunimi vuonna 2020.
Venäjäksi Пуустинен tarkoittaa nimeä Puustinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Pūstinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Pustin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Puustinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Släktnamnet / Surname Puustinen, Finland.
©Tuomas Salste