Räisänen
Räisänen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 1 300:s suomalainen on nimeltään Räisänen.
Räisästen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 4 309 max
v. 1985 4 136
v. 2014 4 432
v. 2015 4 432
v. 2016 4 404
v. 2017 4 395
v. 2018 4 359
v. 2019 4 337
v. 2020 4 313
v. 2021 4 306
v. 2022 4 279
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Räisänen on sijalla 165.
Räisänen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Räisäsiä oli pelkästään Savon maaseudulla 500–1000.
Räisänen on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Räisänen on suojattu 1921 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Räisästen yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Kalle, naisilla Anna ja Hilda.
Vuosina 1955–1965 kuolleiden Räisänen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 58 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 60 vuotta. He kuolivat noin kuusi vuotta muita naisia aiemmin.
Asuinpaikkoja 2010 |
Räisänen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Räisänen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Räisänen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 786 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Räisäsiä on 4 279.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1854–1931 |
Räisäsiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 454 Räisäsen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Räisästen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Pielavesi (38 henkeä), Taivalkoski (31) sekä Suomussalmi (25). Valtaosa asui entisessä Oulun läänissä ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Räisänen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 270.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Kuolleet 1955–1965 |
Vuosina 1955–1965 kuolleet Räisäset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 264 Räisäsen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Räisästen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Suomussalmi (25 vainajaa), Helsinki (19) sekä Pielavesi (19). Valtaosa asui kuollessaan entisessä Oulun läänissä ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 67 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Räisänen (Räisäinen) 1548–1564 |
Nimi Räisänen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1548–1564 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa kahdeksan Räisästä. Kuolleista 4 kuului punaisiin, 3 valkoisiin ja 1 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 92 Räisästä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1897–1944 | Yritykset perust. –2018 |
Sana Räisänen tai Räisäsen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Räisänen (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Räisänen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 3 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Räisänen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Räisänen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Räisäsentie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Räisänen oli 243 ihmisen sukunimi vuonna 2020.
Norjassa Ræisænen oli 13 ihmisen sukunimi vuonna 2015.
Räisäset Pohjoismaissa |
Yhdysvalloissa oli vuonna 2010 yhteensä 571 henkeä, joiden sukunimi oli RAISANEN. Nimi on siellä etupäässä valkoihoisten sukunimi.
Venäjäksi Ряйсянен ("Rjaisjanen") tarkoittaa nimeä Räisänen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Reisenens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Räisäin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Räisänen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Nimi kirjoitetaan joskus Raisanen tai Raeisaenen, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.
Släktnamnet / Surname Räisänen, Finland.
©Tuomas Salste