1939–1958
Raiko
Raiko on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko harvinainen.
Raiko-nimisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 54 max
v. 1985 53
v. 2014 77
v. 2015 75
v. 2016 75
v. 2017 75
v. 2018 77
v. 2019 76
v. 2020 79
v. 2021 78
v. 2022 78
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Raiko on sijalla 8 113. Mitenkään poikkeuksellisen harvinainen nimi se ei ole. Noin joka viidennellä suomalaisella on vielä harvinaisempi nimi.
|
| Asuinpaikkoja 1939–1958 |
Raiko-nimisiä tiedetään asuneen ainakin oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa viiden Raiko-nimisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä.
 | |
| Raiko (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Raiko on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 3 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Raiko jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Raiko esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Raikogränd. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Raiko on myös miehen etunimi. Vuonna 2022 Raiko oli yhtenä etunimenä 15 miehellä. Sukunimenä Raiko on kuitenkin yleisempi, sillä samaan aikaan se oli 78 suomalaisen sukunimi. Luvut koskevat Suomen kansalaisia.
Nimi on tavallisimmin käytössä miesten ensimmäisenä etunimenä (13 henkeä). Toisena tai kolmantena etunimenä se on harvinaisempi (2).
Venäjäksi Райко tarkoittaa nimeä Raiko. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Raicå on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Raiko olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Raisa Raiko tai Raine Raiko.
Släktnamnet / Surname Raiko, Finland.
©Tuomas Salste