Raivio
Raivio on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 7 000:s suomalainen on nimeltään Raivio.
Raivioiden lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 745 max
v. 1985 702
v. 2014 835
v. 2016 842
v. 2018 830
v. 2020 826
v. 2022 815
v. 2024 814
v. 2025 814
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Raivio on sijalla 1 052. Sijoitus listalla on hiukan parantunut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 1 150.
Raivio on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Raivio on suojattu 1914–1919 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Raivio-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 58 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 62 vuotta. He kuolivat noin viisi vuotta muita naisia aiemmin.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 89 nykyistä tai entistä Raiviota. Kuolema vei Raivio-nimisistä 8 %.
| Asuinpaikkoja 2010 |
Raivio on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Raivio on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikat on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkit). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Raivio ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 47 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Raivioita on 814.
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1885–1931 |
Raivioita tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 47 Raivion asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Raivioiden yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Virrat (9 henkeä), Pihlajavesi (4), Helsinki (3), Lapua (3) sekä Ähtäri (3).
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Raivio, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 28.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Raiviot asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 67 Raivion kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Raivioiden yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Tampere (6 vainajaa), Pihlajavesi (5), Helsinki (4) sekä Keuruu (4).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin neljän vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa kolme Raiviota. Kuolleet kuuluivat punaisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 11 Raiviota. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| Yrityksiä perust. 1897–1939 | Yrityksiä perust. –2024 |
Sana Raivio esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| Raivio (paikannimi) | Raivio Karjalassa (karttanimi) |
Raivio on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin 283 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyypit ovat talo, pelto, muu maastopaikka, metsäalue, suo tai soistuma, hävinnyt asuinpaikka, niitty tai laidun, kaupunkialueen tai taajaman osa, kylä tai kulmakunta, tekojärvi tai ‑lampi, niemi sekä järven osa.
Nyky-Suomen lisäksi Raivio esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli kuusi sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Raivio jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
| Katuosoitteissa |
Sana Raivio esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Matti Raivion tie, Raivio, Raiviokuja, Raivionkatu, Raivionkuja, Raivionmutka, Raivionpolku, Raivionraitti, Raivionrinne, Raiviontie, Raiviotie, Raiviovägen. Osoitteet on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 25 Raivio-nimistä asukasta. Heistä 14 oli syntynyt Ruotsissa ja 11 Suomessa.
Raivioiden lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2000 34
v. 2010 28
v. 2020 25
Venäjäksi Райвио tarkoittaa nimeä Raivio. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Raifwiå on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Raivio olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Raisa Raivio tai Raine Raivio.
Släktnamnet / Surname Raivio, Finland.
©Tuomas Salste