2010
Seppänen
Seppänen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin yleinen. Noin joka 700:s suomalainen on nimeltään Seppänen.
Seppästen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 7 492 max
v. 1985 7 246
v. 1998 7 513
v. 2014 7 704
v. 2015 7 690
v. 2016 7 681
v. 2017 7 642
v. 2018 7 621
v. 2019 7 594
v. 2020 7 583
v. 2021 7 557
v. 2022 7 555
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Seppänen on sijalla 67.
Seppänen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Seppäsiä oli pelkästään Savon maaseudulla 500–1000.
Seppänen on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Seppänen on suojattu 1934 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Seppästen yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Matti, naisilla Anna ja Maria.
Vuosina 1955–1965 kuolleiden Seppänen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 57 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 65 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 66 vuotta.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Seppänen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Seppänen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Seppänen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 2 615 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Seppäsiä on 7 555.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1933 |
Seppäsiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 724 Seppäsen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Seppästen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Suomussalmi (118 henkeä), Muolaa (31) sekä Viipuri (25). Valtaosa asui entisessä Oulun läänissä ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Seppänen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 372.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1965 |
Vuosina 1955–1965 kuolleet Seppäset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 478 Seppäsen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Seppästen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Suomussalmi (76 vainajaa), Helsinki (26), Mikkelin maalaiskunta (11) sekä Somero (11).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 133 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Seppänen (Seppäinen) 1540–1570-luvuilla |
Nimi Seppänen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1540–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 28 Seppästä. Kuolleista 17 kuului punaisiin, 6 valkoisiin, 2 ei valkoisiin eikä punaisiin ja 3 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 136 Seppästä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1896–1944 | Yritykset perust. –2019 |
Sana Seppänen tai Seppäsen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Seppänen (paikannimi) | Seppänen Karjalassa (karttanimi) |
Seppänen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 16 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on pelto/niitty, saari, suo sekä talo.
Nyky-Suomen lisäksi Seppänen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 9 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Seppänen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Seppänen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Seppäsenkuja, Seppäsenmutka, Seppäsenpolku, Seppäsentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Seppänen oli 244 ihmisen sukunimi vuonna 2020.
Norjassa Seppænen oli 11 ihmisen sukunimi vuonna 2015.
Tanskassa Seppänen on ollut 6 ihmisen sukunimi vuonna 2016.
 |
| Seppäset Pohjoismaissa |
Yhdysvalloissa oli vuonna 2010 yhteensä 361 henkeä, joiden sukunimi oli SEPPANEN. Nimi on siellä etupäässä valkoihoisten sukunimi.
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 23 henkeä, joiden sukunimi oli SEPPANEN.
Venäjäksi Сеппянен ("Seppjanen") tarkoittaa nimeä Seppänen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Sepenens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Seppäin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Seppänen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Nimi kirjoitetaan joskus Seppanen tai Seppaenen, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Seppo Seppänen.
Släktnamnet / Surname Seppänen, Finland.
©Tuomas Salste