2010
Silvennoinen
Silvennoinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 1 700:s suomalainen on nimeltään Silvennoinen.
Silvennoisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 3 345 max
v. 1985 3 285
v. 2014 3 340
v. 2015 3 315
v. 2016 3 308
v. 2017 3 306
v. 2018 3 290
v. 2019 3 273
v. 2020 3 257
v. 2021 3 227
v. 2022 3 208
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Silvennoinen on sijalla 242.
Silvennoinen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on ollut melko laajalti käytössä Savossa. Vuonna 1890 Silvennoisia oli pelkästään Savon maaseudulla 200–500.
Verrattuna muihin sukunimiin Silvennoinen on melko pitkä nimi.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Silvennoisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Antti, Heikki ja Matti, naisilla Anna ja Ida.
Vuosina 1955–1965 kuolleiden Silvennoinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 57 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 65 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 66 vuotta.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Silvennoinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Silvennoinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikat on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Silvennoinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 442 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Silvennoisia on 3 208.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1929 |
Silvennoisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 339 Silvennoisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Silvennoisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kerimäki (43 henkeä), Sortavalan maalaiskunta (34) sekä Kitee (29). Valtaosa asui Etelä-Savossa ja Karjalassa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Silvennoinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 193.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1965 |
Vuosina 1955–1965 kuolleet Silvennoiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 205 Silvennoisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Silvennoisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kerimäki (22 vainajaa), Helsinki (21) sekä Kitee (12). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 32 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 12 Silvennoista. Kuolleista 6 kuului punaisiin ja 6 valkoisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 67 Silvennoista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1897–1943 | Yritykset perust. –2017 |
Sana Silvennoinen tai Silvennoisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
 |
| Silvennoinen Karjalassa (karttanimi) |
Nimi Silvennoinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 25 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Silvennoinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Ruotsissa Silvennoinen oli 96 ihmisen sukunimi vuonna 2020.
Norjassa Silvennoinen oli 6 ihmisen sukunimi vuonna 2015.
 |
| Silvennoiset Pohjoismaissa |
Venäjäksi Сильвеннойнен tarkoittaa nimeä Silvennoinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Silvennoinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Silfwennoin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Silvennoinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Silva Silvennoinen tai Silvo Silvennoinen.
Släktnamnet / Surname Silvennoinen, Finland.
©Tuomas Salste