Siponen
Siponen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 6 000:s suomalainen on nimeltään Siponen.
Siposten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 965 max
v. 1985 939
v. 2014 933
v. 2015 926
v. 2016 931
v. 2017 931
v. 2018 928
v. 2019 939
v. 2020 940
v. 2021 936
v. 2022 925
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Siponen on sijalla 942.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Siposten yleisin naisten etunimi oli Anna.
Vuosina 1955–1965 kuolleiden Siponen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 53 vuotta. He kuolivat noin kuusi vuotta muita miehiä aiemmin. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 69 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 66 vuotta.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1929 |
Siposia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 74 Siposen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Siposten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Pielisjärvi (18 henkeä), Lapinlahti (9) sekä Juuka (7). Valtaosa asui Pohjois-Savossa ja Karjalassa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Siponen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 42.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Kuolleet 1955–1965 |
Vuosina 1955–1965 kuolleet Siposet asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 50 Siposen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Siposten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Pielisjärvi (10 vainajaa), Juuka (6) sekä Helsinki (5). Valtaosa asui kuollessaan Uudellamaalla ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kolmen vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa viisi Siposta. Kuolleista 1 kuului punaisiin ja 4 valkoisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 14 Siposta. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1926–1932 | Yritykset perust. –2015 |
Sana Siponen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Siponen (paikannimi) |
Siponen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 2 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on pelto/niitty sekä saari.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Siponen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Ruotsissa Siponen oli 40 ihmisen sukunimi vuonna 2020.
Venäjäksi Сипонен tarkoittaa nimeä Siponen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Siponens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Sipoin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Siponen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Sipi Siponen.
Släktnamnet / Surname Siponen, Finland.
©Tuomas Salste