Syrjänen
Syrjänen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 4 100:s suomalainen on nimeltään Syrjänen.
Syrjästen määrä on laskenut takavuosista. Lukumäärä eri vuosina:
v. 1938 1 400 arvio
v. 1970 1 862 max
v. 1985 1 698
v. 2014 1 529
v. 2016 1 499
v. 2018 1 458
v. 2020 1 425
v. 2022 1 409
v. 2024 1 390
v. 2026 1 353
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1938 arvio on laskennallinen ja epätarkka. Vuoden 1970 luku on maksimi. Vuosien 2014–2026 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Syrjänen on sijalla 612. Sijoitus listalla on pudonnut selvästi vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 461.
Syrjänen on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Syrjänen on suojattu 1921 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Syrjänen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 63 vuotta. He elivät noin neljä vuotta muita miehiä pidempään. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 68 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
Vuosien 2016 ja 2026 välisenä aikana kuoli 306 nykyistä tai entistä Syrjästä. Kuolema vei Syrjänen-nimisistä 14 %.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Syrjästen yleisimmät miesten etunimet olivat Kalle ja Toivo, naisten Hilma. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
| Asuinpaikkoja 2014 (ja 2010) |
Vuonna 2014 Syrjäsiä asui mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Oheiseen karttaan on merkitty violetilla kaikki ne kunnat, joissa asui vähintään 50 Syrjästä vuonna 2014. Karttaan on lisätty ruskealla myös kunta, jossa Syrjänen kuului 30 yleisimmän sukunimen joukkoon vuonna 2010 välittämättä 50 hengen alarajasta. Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Kartta kattaa arviolta 37 % Suomessa asuneista Syrjäsistä. Siitä puuttuvat muilla paikkakunnilla asuneet.
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1927 |
Syrjäsiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 213 Syrjäsen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Syrjästen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (32 henkeä), Tampere (15) sekä Koijärvi (11). Valtaosa asui Etelä-Suomessa ja Pirkanmaalla.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Syrjänen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 119.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Syrjäset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 272 Syrjäsen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Syrjästen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (40 vainajaa), Tampere (32), Hämeenlinna (9) sekä Pori (9). Lähes kaikki asuivat kuollessaan Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kahdeksan vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
| Syntymäpaikkoja 1888–1924 | Kuolinpaikkoja 1906–1939 |
Luovutetun Karjalan kirkonkirjoista selviää, että Syrjäsiä asui Karjalassa ennen toista maailmansotaa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) näyttää 19 kastetun Syrjäsen syntymäseurakunnan. Kaikki olivat luterilaisia. Eniten vauvoja syntyi seuraavissa seurakunnissa: Kurkijoki (9), Sortavalan maaseurakunta (4) ja Käkisalmi (2).
Kuolinpaikkakartta (ruskeat merkit) osoittaa 21 kuolleen Syrjäsen viimeisen seurakunnan. Kaikki olivat luterilaisia. Eniten kuolleita oli seuraavissa seurakunnissa: Kurkijoki (6), Säkkijärvi (4), Viipurin maaseurakunta (3) ja Viipurin tuomiokirkkoseurakunta (3).
Käytetyt kirkonkirjatiedot kattavat syntyneet 1885–1925 ja kuolleet vuosilta 1885–1939. Kirkonkirjojen tuhoutumisen vuoksi joistain seurakunnista puuttuu tietoja. Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
| Yrityksiä perust. 1896–1941 | Yrityksiä perust. –2021 |
Sana Syrjänen tai Syrjäsen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| Syrjänen (paikannimi) | Syrjänen Karjalassa (karttanimi) |
Syrjänen on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin 22 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on talo.
Nyky-Suomen lisäksi Syrjänen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Paikka näkyy ohessa. Tyypiltään paikka on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Syrjänen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
| Katuosoitteissa |
Sana Syrjänen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Syrjäsenkatu, Syrjäsentie. Osoitteet on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 46 Syrjästä. Kuolleista 40 kuului punaisiin, 2 valkoisiin ja 4 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 51 Syrjästä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 53 Syrjänen-nimistä asukasta. Heistä 30 oli syntynyt Ruotsissa ja 23 Suomessa.
Syrjästen lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2000 69
v. 2010 64
v. 2020 53
Englannissa ja Walesissä SYRJANEN oli noin 7 hengen sukunimi vuonna 2002.
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 6 henkeä, joiden sukunimi oli SYRJANEN.
Venäjäksi Сюрьянен (”Sjurjanen”) tarkoittaa nimeä Syrjänen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Sirjenens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Sÿriäin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Syrjänen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Nimi kirjoitetaan joskus Syrjanen tai Syrjaenen, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.
Släktnamnet / Surname Syrjänen, Finland.
©Tuomas Salste