2010
Taskinen
Taskinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 1 800:s suomalainen on nimeltään Taskinen.
Taskisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 3 508 max
v. 1985 3 319
v. 2014 3 358
v. 2016 3 354
v. 2018 3 327
v. 2020 3 280
v. 2022 3 219
v. 2024 3 192
v. 2025 3 170
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Taskinen on sijalla 239. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 221.
Taskinen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Taskisia oli pelkästään Savon maaseudulla 500–1000.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Taskisten yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Antti, naisilla Anna ja Maria. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Taskinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 60 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 67 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin myös 67 vuotta.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 503 nykyistä tai entistä Taskista. Kuolema vei Taskinen-nimisistä 10 %.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Taskinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Taskinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Taskinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 360 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Taskisia on 3 170.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1931 |
Taskisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 349 Taskisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Taskisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Nilsiä (54 henkeä), Helsinki (19) sekä Kuopio (15). Valtaosa asui Savossa ja Karjalassa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Taskinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 204.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Taskiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 390 Taskisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Taskisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Nilsiä (43 vainajaa), Helsinki (34) sekä Kuopio (28). Valtaosa asui kuollessaan Uudellamaalla ja Itä-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 24 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Taskinen 1561–1567 |
Nimi Taskinen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1561–1567 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 13 Taskista. Kuolleista 9 kuului punaisiin, 2 valkoisiin ja 2 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 56 Taskista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yrityksiä perust. 1897–1943 | Yrityksiä perust. –2024 |
Sana Taskinen tai Taskisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| |
| Taskinen (paikannimi) | Katuosoitteissa |
Taskinen on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin neljä sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyypit ovat talo, saari tai luoto sekä hävinnyt asuinpaikka.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Taskinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Sana Taskinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Taskisentie. Sijainti on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 58 Taskinen-nimistä asukasta. Heistä 34 oli syntynyt Suomessa ja 24 muissa maissa.
Taskisten lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2000 99
v. 2010 76
v. 2020 58
Venäjäksi Таскинен tarkoittaa nimeä Taskinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Taskinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Tasnim Taskinen.
Släktnamnet / Surname Taskinen, Finland.
©Tuomas Salste