Teittinen
Teittinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 6 000:s suomalainen on nimeltään Teittinen.
Teittisten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 942 max
v. 1985 931
v. 2014 1 003
v. 2016 995
v. 2018 991
v. 2020 978
v. 2022 957
v. 2023 946
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Teittinen on sijalla 908. Sijoitus listalla on hiukan pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 897.
Nimi on ollut melko laajalti käytössä Savossa. Vuonna 1890 Teittisiä oli pelkästään Savon maaseudulla 200–500.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Teittinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 56 vuotta. He kuolivat noin kolme vuotta muita miehiä aiemmin. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 68 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
Asuinpaikkoja 2010 |
Teittinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Teittinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikat on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Teittinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 196 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Teittisiä on 946.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1927 |
Teittisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 95 Teittisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Teittisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Juva (17 henkeä), Pieksämäen maalaiskunta (11) sekä Haukivuori (8). Valtaosa asui Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Teittinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 51.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Teittiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 120 Teittisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Teittisten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Juva (20 vainajaa), Haukivuori (11) sekä Pieksämäen maalaiskunta (10). Valtaosa asui kuollessaan Kymenlaaksossa ja Savossa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin kahden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa yhdeksän Teittistä. Kuolleista 5 kuului punaisiin ja 4 valkoisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 15 Teittistä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1896–1942 | Yritykset perust. –2015 |
Sana Teittinen tai Teittisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Ruotsissa Teittinen oli 20 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Venäjäksi Тейттинен tarkoittaa nimeä Teittinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Teitinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Teittin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Teittinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Teija Teittinen tai Teijo Teittinen.
Släktnamnet / Surname Teittinen, Finland.
©Tuomas Salste