2010
Uusitalo
Uusitalo on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin yleinen. Noin joka 1 000:s suomalainen on nimeltään Uusitalo.
Uusitalojen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 4 824 max
v. 1985 4 813
v. 1998 5 175
v. 2014 5 530
v. 2016 5 524
v. 2018 5 497
v. 2020 5 464
v. 2022 5 434
v. 2024 5 412
v. 2025 5 414
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Uusitalo on sijalla 116. Sijoitus listalla on parantunut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 143.
Uusitalo on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Uusitalo on suojattu 1934 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Uusitalojen yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Kalle, naisilla Maria, Anna ja Hilma. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Uusitalo-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 61 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 66 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 740 nykyistä tai entistä Uusitaloa. Kuolema vei Uusitalo-nimisistä 10 %.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Uusitalo on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Uusitalo on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Uusitalo ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 1 248 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Uusitaloja on 5 414.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1935 |
Uusitaloja tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 443 Uusitalon asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Uusitalojen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Ylitornio (11 henkeä), Helsinki (10), Kauhajoki (10), Nivala (10) sekä Pello (10). Valtaosa asui Pohjois- ja Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Uusitalo, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 258.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Uusitalot asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 537 Uusitalon kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Uusitalojen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Laitila (16 vainajaa), Pori (16) sekä Helsinki (15). Valtaosa asui kuollessaan Pohjois- ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 19 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa kuusi Uusitaloa. Kuolleista 3 kuului punaisiin ja 3 valkoisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 87 Uusitaloa. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yrityksiä perust. 1904–1944 | Yrityksiä perust. –2025 |
Sana Uusitalo, Uusitalon tai Uusitalot esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Uusitalo (paikannimi) | Uusitalo Karjalassa (karttanimi) |
Uusitalo on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin 964 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyypit ovat talo, hävinnyt asuinpaikka, muu kulttuurikohde sekä kylä tai kulmakunta.
Nyky-Suomen lisäksi Uusitalo esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli 49 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Uusitalo jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Uusitalo esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Eino Uusitalontie, Uusitalo, Uusitalonkuja, Uusitalonpuisto, Uusitalontie. Osoitteet on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 522 Uusitalo-nimistä asukasta. Heistä 404 oli syntynyt Ruotsissa, 103 Suomessa ja 15 muissa maissa.
Uusitalojen lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2000 546
v. 2010 564
v. 2020 522
Uusitalo kuuluu yleisimpiin suomenkielisiin sukunimiin Pohjois-Ruotsin Norrbottenin läänissä, jossa sijaitsee historiallisesti suomenkielinen, nykyisin meänkielinen alue. Nimeä on esiintynyt siellä jo ainakin 1800-luvulta lähtien. Vuonna 2013 Uusitaloja oli siellä 278.
Norjassa Uusitalo oli 11 hengen sukunimi vuonna 2024.
Virossa Uusitalo oli 19 ihmisen sukunimi vuonna 2025.
 |
| Uusitalot Pohjolassa |
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 7 henkeä, joiden sukunimi oli UUSITALO.
Venäjäksi Ууситало tarkoittaa nimeä Uusitalo. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Ūsitalo.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Wsitalå on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Uusitalo olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Släktnamnet / Surname Uusitalo, Finland.
©Tuomas Salste