2010
Väisänen
Väisänen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin yleinen. Noin joka 600:s suomalainen on nimeltään Väisänen.
Väisästen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 10 258 max
v. 1985 9 653
v. 1998 10 070
v. 2014 10 154
v. 2015 10 097
v. 2016 10 048
v. 2017 10 045
v. 2018 9 995
v. 2019 9 954
v. 2020 9 890
v. 2021 9 850
v. 2022 9 816
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Väisänen on sijalla 35.
Väisänen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on tulkittu vanhan ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Vuonna 1890 Väisäsiä oli pelkästään Savon maaseudulla yli 2000. Katsottuna 1970-luvun alun puhelinluetteloista Väisänen oli selvästi yleisempi Savossa kuin Länsi-Suomessa.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Väisästen yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Otto, naisilla Anna ja Maria.
Vuosina 1955–1965 kuolleiden Väisänen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 58 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 63 vuotta. He kuolivat noin kolme vuotta muita naisia aiemmin.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Väisänen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Väisänen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Väisänen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 4 377 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Väisäsiä on 9 816.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1938 |
Väisäsiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 1 060 Väisäsen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Väisästen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Puolanka (58 henkeä), Helsinki (57) sekä Lapinlahti (56). Valtaosa asui entisessä Oulun läänissä ja Itä-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Väisänen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 582.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1965 |
Vuosina 1955–1965 kuolleet Väisäset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 667 Väisäsen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Väisästen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (48 vainajaa), Lapinlahti (33) sekä Puolanka (28). Valtaosa asui kuollessaan Etelä-Suomessa ja Savo-Karjalassa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 139 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Väisänen (Väisäinen) 1550–1572 |
Nimi Väisänen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1550–1572 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 23 Väisästä. Kuolleista 15 kuului punaisiin, 6 valkoisiin ja 2 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 192 Väisästä. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1919–1943 | Yritykset perust. –2020 |
Sana Väisänen tai Väisäsen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Väisänen (paikannimi) | Väisänen Karjalassa (karttanimi) |
Väisänen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 15 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kohouma, talo sekä vesialue.
Nyky-Suomen lisäksi Väisänen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 4 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Väisänen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Väisänen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Väisäsen Rantatie, Väisäsentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Väisänen oli 391 ihmisen sukunimi vuonna 2020.
Norjassa Væisænen oli 8 ihmisen sukunimi vuonna 2015.
 |
| Väisäset Pohjoismaissa |
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 6 henkeä, joiden sukunimi oli VAISANEN.
Venäjäksi Вяйсянен ("Vjaisjanen") tarkoittaa nimeä Väisänen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Veisenens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Wäisäin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Väisänen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Nimi kirjoitetaan joskus Vaisanen tai Vaeisaenen, jos ns. ääkköset eivät ole käytössä tai niitä ei tunneta.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Väinö Väisänen.
Släktnamnet / Surname Väisänen, Finland.
©Tuomas Salste