Valtonen
Valtonen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 1 300:s suomalainen on nimeltään Valtonen.
Valtosten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 4 792 max
v. 1985 4 512
v. 2014 4 513
v. 2016 4 464
v. 2018 4 411
v. 2020 4 335
v. 2022 4 259
v. 2023 4 241
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Valtonen on sijalla 163. Sijoitus listalla on pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 145.
Valtonen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin -nen-päätteisiin sukunimiin. Nimi on ollut melko laajalti käytössä Savossa. Vuonna 1890 Valtosia oli pelkästään Savon maaseudulla 200–500.
Valtonen on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Valtonen on suojattu 1930 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Valtosten yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Matti, naisilla Anna ja Ida. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Valtonen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 57 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 68 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
Nimestä on olemassa myös W:llinen muoto Waltonen. Tavallisesti on kyse saman nimen wanhasta kirjoitusasusta, joka on säilynyt. Suomen ja myös ruotsin kielessä käytettiin aiemmin yleisesti W:tä tavallisen V:n merkkinä. Erilaiset kirjoitusasut ovat vakiintuneet eri sukujen tai sukuhaarojen käyttöön.
Asuinpaikkoja 2010 |
Valtonen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Valtonen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Valtonen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 628 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Valtosia on 4 241.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1940 |
Valtosia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 513 Valtosen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Valtosten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (33 henkeä), Puumala (32) sekä Uukuniemi (23).
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Valtonen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 268.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Valtoset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 617 Valtosen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Valtosten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (61 vainajaa), Turku (36) sekä Puumala (30).
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 20 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Valtonen (Valtoinen) 1540–1570-luvuilla |
Nimi Valtonen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1540–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa useampia havaintoja nimestä.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 34 Valtosta. Kuolleista 28 kuului punaisiin, 4 valkoisiin ja 2 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 89 Valtosta. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Yritykset perust. 1897–1941 | Yritykset perust. –2022 |
Sana Valtonen tai Valtosen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
Valtonen (paikannimi) | Valtonen Karjalassa (karttanimi) |
Valtonen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 16 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on talo.
Nyky-Suomen lisäksi Valtonen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 5 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on kylä sekä rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Valtonen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Katuosoitteissa |
Sana Valtonen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Valtonen, Valtosentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Valtonen oli 144 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Norjassa Valtonen oli 8 ihmisen sukunimi vuonna 2015.
Tanskassa Valtonen on ollut 11 ihmisen sukunimi vuonna 2023.
Valtoset Pohjoismaissa |
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 6 henkeä, joiden sukunimi oli VALTONEN.
Venäjäksi Валтонен tarkoittaa nimeä Valtonen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Valtonens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Waldoin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Valtonen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Valto Valtonen tai Valma Valtonen.
Släktnamnet / Surname Valtonen, Finland.
©Tuomas Salste