2010
Vertanen
Vertanen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 9 000:s suomalainen on nimeltään Vertanen.
Vertasten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 548 max
v. 1985 534
v. 2014 579
v. 2015 582
v. 2016 586
v. 2017 585
v. 2018 596
v. 2019 598
v. 2020 602
v. 2021 598
v. 2022 601
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Vertanen on sijalla 1 431.
Vuosina 1955–1965 kuolleiden Vertanen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 63 vuotta. He elivät noin neljä vuotta muita miehiä pidempään.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Vertanen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Vertanen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikat on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkit). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Vertanen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 113 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Vertasia on 601.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1922 |
Vertasia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 42 Vertasen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Vertasten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Evijärvi (6 henkeä), Karstula (6), Rautjärvi (6) sekä Ruokolahti (6). Valtaosa asui Itä- ja Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Vertanen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 27.
|
| Kuolleet 1955–1965 |
Vuosina 1955–1965 kuolleet Vertaset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 39 Vertasen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Vertasten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Ruokolahti (10 vainajaa), Imatra (6) sekä Rautjärvi (4). Valtaosa asui kuollessaan Pohjanmaalla ja Karjalassa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin viiden vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 |
| Vertanen (Vertainen) 1540–1570-luvuilla |
Nimi Vertanen on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen 1540–1570-luvuilla oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa yksi Vertanen. Hän kuului valkoisiin.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi kahdeksan Vertasta. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
|
| Vertanen (paikannimi) |
Vertanen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Paikka näkyy oheisella kartalla. Tyypiltään paikka on talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Vertanen jotain tekemistä tämän paikan kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Ruotsissa Vertanen oli 15 ihmisen sukunimi vuonna 2020.
Venäjäksi Вертанен tarkoittaa nimeä Vertanen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Vertanens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Wertain on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Vertanen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Vertti Vertanen tai Vera Vertanen.
Släktnamnet / Surname Vertanen, Finland.
©Tuomas Salste