Vesterinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on maassamme yleinen. Noin joka 2 200:s suomalainen on Vesterinen.
Vesteristen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 2 857 max
v. 1985 2 625
v. 2014 2 589
v. 2015 2 583
v. 2016 2 579
v. 2017 2 579
v. 2018 2 571
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2018 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä kotimaassa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Vesterinen on noin sijalla 300.
Nimi on ollut melko laajalti käytössä Savossa. Vuonna 1890 Vesterisiä oli pelkästään Savon maaseudulla 200–500.
Vesterinen on ollut ns. suojattu sukunimi. Jottei suvun ulkopuolinen voisi ottaa samaa nimeä, Vesterinen on suojattu 1930–1934 Suomalaisuuden Liitossa. Nykyään nimiä ei enää suojata, vaan kaikki sukunimet ovat suojattuja sukunimiä.
Vuosina 1875–1925 syntyneiden Vesteristen yleisimmät etunimet olivat miehillä Kalle ja naisilla Anna.
Nimestä on olemassa myös W:llinen muoto Westerinen. Tavallisesti on kyse saman nimen wanhasta kirjoitusasusta, joka on säilynyt. Suomen ja myös ruotsin kielessä käytettiin aiemmin yleisesti W:tä tavallisen V:n merkkinä. Erilaiset kirjoitusasut ovat vakiintuneet eri sukujen tai sukuhaarojen käyttöön.
  |
| Asuinpaikkoja 2010 |
Vesterinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Vesterinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Vesterinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 193 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Vesterisiä on 2 571.
 |  |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884-1935 |
Vesterisiä tiedetään asuneen ainakin viereisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 331 Vesterisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Vesteristen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Uusikirkko (48 henkeä), Helsinki (24), Viitasaari (20) sekä Rautalampi (20).
Syntymäpaikkakartta (harmahtavat merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Vesterinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 187.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
 | |
| Yritykset perust. 1904–1943 | Yritykset perust. 1946–2013 |
Sana Vesterinen tai Vesterisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
  |  |
| Vesterinen (paikannimi) | Vesterinen (karttanimi) |
Vesterinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 2 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on saari sekä talo.
Nyky-Suomen lisäksi Vesterinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Paikka näkyy ohessa. Tyypiltään paikka on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Vesterinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
  |
| Katuosoitteissa |
Sana Vesterinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Vesterisentie. Sijainti on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Vesterinen oli 83 ihmisen sukunimi vuonna 2015.
Venäjäksi Вестеринен tarkoittaa nimeä Vesterinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Westerin on esimerkki "vanhanaikaisesta" kirjoitusasusta. Vesterinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Vesta Vesterinen tai Vesa Vesterinen.
Sukunimi-infossa on tietoja 23 315 sukunimestä. Sivut on luotu koneellisesti julkisista listauksista, tilastoista ja nimitutkimuksista. Tiedoissa voi olla puutteita ja virheitä. Tekijä ei tunne kaikkia yksittäisiä sukuja eikä pysty antamaan niistä lisätietoja. Kysymyksiä ja vastauksia
Släktnamnet / Surname Vesterinen, Finland.
©Tuomas Salste