2010
Viitanen
Viitanen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin yleinen. Noin joka 1 100:s suomalainen on nimeltään Viitanen.
Viitasten lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 5 664 max
v. 1985 5 364
v. 1998 5 438
v. 2014 5 501
v. 2015 5 479
v. 2016 5 461
v. 2017 5 423
v. 2018 5 400
v. 2019 5 364
v. 2020 5 326
v. 2021 5 300
v. 2022 5 271
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Viitanen on sijalla 125.
Viitanen on 1970-luvun alussa katsottu ”epäsavolaiseksi” -nen-päätteiseksi sukunimeksi. Tuon ajan puhelinluetteloista päätellen se oli selvästi yleisempi Länsi-Suomessa kuin Savossa.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Viitasten yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Kalle, naisilla Maria ja Ida.
Vuosina 1955–1965 kuolleiden Viitanen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 58 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 67 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 66 vuotta.
Nimestä on olemassa myös W:llinen muoto Wiitanen. Tavallisesti on kyse saman nimen wanhasta kirjoitusasusta, joka on säilynyt. Suomen ja myös ruotsin kielessä käytettiin aiemmin yleisesti W:tä tavallisen V:n merkkinä. Erilaiset kirjoitusasut ovat vakiintuneet eri sukujen tai sukuhaarojen käyttöön.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Viitanen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Viitanen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Viitanen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 1 358 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Viitasia on 5 271.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1934 |
Viitasia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 577 Viitasen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Viitasten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Tampere (54 henkeä), Helsinki (36) sekä Pori (16). Valtaosa asui Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Viitanen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 294.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1965 |
Vuosina 1955–1965 kuolleet Viitaset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 355 Viitasen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Viitasten yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Tampere (38 vainajaa), Helsinki (16) sekä Turku (14). Valtaosa asui kuollessaan Hämeessä ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 81 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 47 Viitasta. Kuolleista 45 kuului punaisiin, 1 valkoisiin ja 1 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 87 Viitasta. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1910–1944 | Yritykset perust. –2020 |
Sana Viitanen tai Viitasen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Viitanen (paikannimi) | Viitanen Karjalassa (karttanimi) |
Viitanen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 68 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta; maastokohde; metsäalue; pelto/niitty; saari; talo sekä vesialue.
Nyky-Suomen lisäksi Viitanen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Paikka näkyy ohessa. Tyypiltään paikka on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Viitanen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Viitanen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Viitanen, Viitasenkuja, Viitasenraitti, Viitasentie, Viitastentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Viitanen oli 167 ihmisen sukunimi vuonna 2020.
Norjassa Viitanen oli 6 ihmisen sukunimi vuonna 2015.
Tanskassa Viitanen on ollut 9 ihmisen sukunimi vuonna 2016.
 |
| Viitaset Pohjoismaissa |
Venäjäksi Вийтанен ("Vijtanen") tarkoittaa nimeä Viitanen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Vītanens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Wijtain on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Viitanen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Viia Viitanen.
Släktnamnet / Surname Viitanen, Finland.
©Tuomas Salste