Visuri
Visuri on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla melko yleinen. Noin joka 7 000:s suomalainen on nimeltään Visuri.
Visurien lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 688 max
v. 1985 667
v. 2014 754
v. 2016 750
v. 2018 758
v. 2020 755
v. 2022 749
v. 2023 747
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2023 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Visuri on sijalla 1 145. Sijoitus listalla on hiukan parantunut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli vielä 1 203.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Visuri-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 57 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta.
Asuinpaikkoja 2010 |
Visuri on tavallisimpia nimiä seuraavalla paikkakunnalla:
Listalla on kunta, jossa Visuri on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Paikka on merkitty myös oheiseen karttaan (violetit merkki). Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Visuri ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 131 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Visuri-nimisiä on 747.
Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1887–1925 |
Visuri-nimisiä tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 48 Visuri-nimisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Visurien yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Ylivieska (23 henkeä), Alavieska (4) sekä Kokkola (4). Lähes kaikki asuivat Pohjois- ja Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Visuri, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 28.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Kuolleet 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Visuri-nimiset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 46 Visuri-nimisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Visurien yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Ylivieska (13 vainajaa), Oulu (5), Huittinen (3), Kittilä (3) sekä Pyhäntä (3). Valtaosa asui kuollessaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin yhdeksän vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi seitsemän henkeä, joiden sukunimi oli Visuri. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
Visuri (paikannimi) |
Visuri on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 10 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kylä, kaupunginosa tai kulmakunta; maastokohde sekä talo.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Visuri jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
Ruotsissa Visuri oli 82 ihmisen sukunimi vuonna 2022.
Venäjäksi Висури tarkoittaa nimeä Visuri. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Wisurj on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Visuri olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Visa Visuri.
Släktnamnet / Surname Visuri, Finland.
©Tuomas Salste