2010
Vuorinen
Vuorinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin yleinen. Noin joka 900:s suomalainen on nimeltään Vuorinen.
Vuoristen lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 7 171 max
v. 1985 6 732
v. 1998 6 673
v. 2014 6 587
v. 2015 6 563
v. 2016 6 556
v. 2017 6 531
v. 2018 6 497
v. 2019 6 461
v. 2020 6 424
v. 2021 6 396
v. 2022 6 379
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä oli todennäköisesti hiukan pienempi. Vuosien 2014–2022 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Vuorinen on sijalla 93.
Vuorinen on 1970-luvun alussa katsottu ”epäsavolaiseksi” -nen-päätteiseksi sukunimeksi. Tuon ajan puhelinluetteloista päätellen se oli selvästi yleisempi Länsi-Suomessa kuin Savossa.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Vuoristen yleisimmät etunimet olivat miehillä Kalle ja Juho, naisilla Ida ja Maria.
Vuosina 1955–1965 kuolleiden Vuorinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 59 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin samat 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 67 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 66 vuotta.
Nimestä on olemassa myös W:llinen muoto Wuorinen. Tavallisesti on kyse saman nimen wanhasta kirjoitusasusta, joka on säilynyt. Suomen ja myös ruotsin kielessä käytettiin aiemmin yleisesti W:tä tavallisen V:n merkkinä. Erilaiset kirjoitusasut ovat vakiintuneet eri sukujen tai sukuhaarojen käyttöön.
|
| Asuinpaikkoja 2010 |
Vuorinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Vuorinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Vuorinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 1 263 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Vuorisia on 6 379.
 | |
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1932 |
Vuorisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 763 Vuorisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Vuoristen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (60 henkeä), Turku (35) sekä Tampere (33). Valtaosa asui Hämeessä ja Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Vuorinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 418.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
|
| Kuolleet 1955–1965 |
Vuosina 1955–1965 kuolleet Vuoriset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 466 Vuorisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Vuoristen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (50 vainajaa), Turku (32) sekä Tampere (23). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 115 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 69 Vuorista. Kuolleista 56 kuului punaisiin, 5 valkoisiin ja 8 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 125 Vuorista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| |
| Yritykset perust. 1897–1944 | Yritykset perust. –2020 |
Sana Vuorinen tai Vuorisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Vuosiluku tai ‑luvut ovat yritysten perustamisvuosia. Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
|  |
| Vuorinen (paikannimi) | Vuorinen Karjalassa (karttanimi) |
Vuorinen on Suomessa paitsi sukunimi myös paikannimi. Maassamme on yhteensä 67 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyyppi on kohouma; kylä, kaupunginosa tai kulmakunta; maastokohde; pelto/niitty; saari; talo sekä vesialue.
Nyky-Suomen lisäksi Vuorinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli yhteensä 2 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Vuorinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
|
| Katuosoitteissa |
Sana Vuorinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Vuorinenvägen, Vuorisenkatu, Vuorisenpolku, Vuorisentie, Vuoristentie. Osoitteet on merkitty oheiseen karttaan punaisella.
Ruotsissa Vuorinen oli 158 ihmisen sukunimi vuonna 2020.
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 6 henkeä, joiden sukunimi oli VUORINEN.
Venäjäksi Вуоринен tarkoittaa nimeä Vuorinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Vuorinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Woorin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Vuorinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Vuokko Vuorinen.
Släktnamnet / Surname Vuorinen, Finland.
©Tuomas Salste