Vuorinen
Vuorinen on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla varsin yleinen. Noin joka 900:s suomalainen on nimeltään Vuorinen.
Vuoristen määrä on laskenut takavuosista. Lukumäärä eri vuosina:
v. 1970 7 171 max
v. 1985 6 732
v. 1998 6 673
v. 2014 6 587
v. 2016 6 556
v. 2018 6 497
v. 2020 6 424
v. 2022 6 347
v. 2024 6 295
v. 2025 6 240
Eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Vuoden 1970 luku on maksimi; elossa olleiden määrä on voinut olla pienempikin. Vuosien 2014–2025 lukumäärät sisältävät kaikki Suomen kansalaiset sekä Suomessa että ulkomailla.
Sukunimien yleisyyslistalla Vuorinen on sijalla 95. Sijoitus listalla on pudonnut vuodesta 1970. Silloin sijaluku oli 81.
Vuorinen on 1970-luvun alussa katsottu ”epäsavolaiseksi” -nen-päätteiseksi sukunimeksi. Tuon ajan puhelinluetteloista päätellen se oli selvästi yleisempi Länsi-Suomessa kuin Savossa.
Vuosina 1870–1910 syntyneiden Vuoristen yleisimmät etunimet olivat miehillä Juho ja Kalle, naisilla Ida, Maria ja Hilma. Yleisyys on laskettu vuosien 1939 ja 1970 välillä kuolleiden nimistä eikä se suoraan edusta syntyessä annettuja nimiä.
Vuosina 1955–1970 kuolleiden Vuorinen-nimisten miesten keskimääräinen kuolinikä oli 60 vuotta. Suomalaismiehen kuolinikä oli siihen aikaan keskimäärin 59 vuotta. Suvun naisten keskimääräinen kuolinikä oli 68 vuotta. Suomalaisnaisen kuolinikä oli tuolloin keskimäärin 67 vuotta.
Vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana kuoli 990 nykyistä tai entistä Vuorista. Kuolema vei Vuorinen-nimisistä 11 %.
Nimestä on olemassa myös W:llinen muoto Wuorinen. Tavallisesti on kyse saman nimen wanhasta kirjoitusasusta, joka on säilynyt. Suomen ja myös ruotsin kielessä käytettiin aiemmin yleisesti W:tä tavallisen V:n merkkinä. Erilaiset kirjoitusasut ovat vakiintuneet eri sukujen tai sukuhaarojen käyttöön.
| Asuinpaikkoja 2010 |
Vuorinen on tavallisimpia nimiä mm. seuraavilla paikkakunnilla:
Listalla on kuntia, joissa Vuorinen on 30 yleisimmän sukunimen joukossa. Listalla ei ole kaikkia tällaisia kuntia, mutta oheiseen karttaan ne on kaikki merkitty (violetit merkit). Suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää. Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kartta ei ole kaikenkattava. Siltä puuttuvat ne kunnat, joissa Vuorinen ei ole yleisimpien joukossa. Kartalla on yhteensä vain 1 263 hengen asuinpaikat. Uusimman tiedon mukaan Vuorisia on 6 240.
| Asuinpaikkoja 1939–1958 | Syntymäpaikkoja 1884–1932 |
Vuorisia tiedetään asuneen ainakin oheisten karttojen mukaisilla paikkakunnilla. Asuinpaikkakartta (violetit merkit) osoittaa 763 Vuorisen asuinpaikan. Paikkatiedot perustuvat vuosina 1939–1958 aikuisiässä kuolleiden ja lisäksi 1952–1958 eläneiden vanhusten tietoihin, eivätkä ne kata kaikkia tämännimisiä. Näiden Vuoristen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (60 henkeä), Turku (35) sekä Tampere (33). Valtaosa asui Hämeessä ja Länsi-Suomessa.
Syntymäpaikkakartta (vihreät merkit) osoittaa, missä edellä mainitut vainajat olivat aikanaan syntyneet. On huomattava, että sukunimen muuttaminen oli 1900-luvun alkupuolella erittäin yleistä. Niinpä heillä saattoi syntyessään olla jokin muu nimi kuin Vuorinen, tai sukunimi saattoi varsinkin lännessä puuttua kokonaan. Syntymäpaikkakarttaan on otettu miehet ja naimattomat naiset, joiden sukunimi ei ole vaihtunut avioituessa. Heitä on kartalla 418.
Kartoilla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
| Kuolleita 1955–1970 |
Vuosina 1955–1970 kuolleet Vuoriset asuivat osapuilleen oheisen kartan mukaisilla paikkakunnilla. Kartalla on 898 Vuorisen kotipaikka kuolinhetkellä. Näiden Vuoristen yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Helsinki (93 vainajaa), Turku (62) sekä Tampere (38). Valtaosa asui kuollessaan Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Tämän kartan paikkatiedot ovat suuntaa antavia. Paikkoja voi puuttua. Osa merkeistä voi sijaita epätarkasti väärän paikkakunnan kohdalla. Ainakin 23 vainajan kotipaikka on jäänyt selvittämättä.
Kartalla suurempi merkki tarkoittaa suurempaa henkilömäärää.
Vuoden 1918 tapahtumissa kuoli Suomessa 77 Vuorista. Kuolleista 64 kuului punaisiin, 5 valkoisiin ja 8 tuntemattomaan osapuoleen.
Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi 125 Vuorista. Lukumäärä kattaa puolustusvoimain palveluksessa olleet mutta ei sotien siviiliuhreja.
| Yrityksiä perust. 1897–1944 | Yrityksiä perust. –2024 |
Sana Vuorinen tai Vuorisen esiintyy osana yritysten nimiä ja/tai yritysten omistajilla. Yritysten viralliset kotipaikat on esitetty sinisillä merkeillä oheisilla kartoilla. Jos kartalla on erikokoisia merkkejä, suurempi merkki tarkoittaa suurempaa yhtiömäärää.
Aineistossa on yritysnimiä ja vaihtelevasti myös omistajien nimiä.
| Vuorinen (paikannimi) | Vuorinen Karjalassa (karttanimi) |
Vuorinen on paitsi sukunimi myös paikannimi. Suomessa on nykyisin 67 sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät oheisella kartalla. Paikkojen tyypit ovat talo, järvi tai lampi, kylä tai kulmakunta, pelto, kaupunkialueen tai taajaman osa, saari tai luoto, hävinnyt asuinpaikka sekä kohouma.
Nyky-Suomen lisäksi Vuorinen esiintyi Karjalan kartoilla ennen sotia. Alueen kartoilla oli kaksi sen nimistä paikkaa. Ne näkyvät ohessa. Paikkojen tyyppi on rakennettu kohde.
Paikannimillä ja henkilönnimillä on monesti jokin yhteys. Onko sukunimellä Vuorinen jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa ei näy tästä. Se tulee tarkistaa muualta.
| Katuosoitteissa |
Sana Vuorinen esiintyy katuosoitteissa seuraavasti: Vuorinenvägen, Vuorisenkatu, Vuorisenpolku, Vuorisentie, Vuoristentie. Osoitteet on merkitty oheiseen katuosoitekarttaan punaisella.
Vuonna 2020 asui Ruotsissa 158 Vuorinen-nimistä asukasta. Heistä 95 oli syntynyt Ruotsissa ja 63 muissa maissa.
Vuoristen lukumäärän kehitys Ruotsissa:
v. 2000 169
v. 2010 156
v. 2020 158
Norjassa Vuorinen oli 7 hengen sukunimi vuonna 2024.
Virossa Vuorinen oli 16 ihmisen sukunimi vuonna 2025.
| Vuoriset Pohjolassa |
Australiassa oli vuoden 2006 paikkeilla äänioikeutettuna 6 henkeä, joiden sukunimi oli VUORINEN.
Venäjäksi Вуоринен tarkoittaa nimeä Vuorinen. Jotkut nimet voidaan kirjoittaa venäjäksi useammallakin eri tavalla.
Latviaksi nimi kirjoitetaan Vuorinens. S-pääte tarkoittaa, että se on miehen sukunimi. Naisen sukunimi saadaan vaihtamalla s-pääte a:ksi tai joskus e:ksi.
Ennen vanhaan, kun oikeinkirjoitus horjui, käytettiin sukunimistä mitä erilaisimpia kirjoitusmuotoja. Woorin on esimerkki ”vanhanaikaisesta” kirjoitusasusta. Vuorinen olisi voitu kirjoittaa vaikkapa näin. Todelliset vanhat kirjoitusasut selviävät kirkonkirjoista; tämä esimerkki on tietokoneella keksitty.
Alkusointuiset nimet ovat sellaisia, jotka alkavat mahdollisimman samalla tavoin. Alkusointuinen nimi on vaikkapa Vuokko Vuorinen.
Släktnamnet / Surname Vuorinen, Finland.
©Tuomas Salste