Korvasieni: Löytäjän opas

Korvasieni

Gyromitra esculenta - Stenmurkla - Sandmorkel - Spiselig stenmorkel - Kevadkogrits - Pavasara bisīte - Valgomasis bobausis - False morel - Speisemorchel - Voorjaarskluifzwam - Gyromitre - Morilla - Spugnolo - Redős papsapkagomba - Uchác obecný - Piestrzenica kasztanowata - Vauvanaivo - Строчок обыкновенный - Строчок звичайний - シャグマアミガサタケ - 鹿花菌 - 마귀곰보버섯

†††O✻✻✻
Tappavan myrkyllinen, oikein käsiteltynä herkullinen

Kun käki kukkuu ja hiirenkorvat ilmestyvät koivuihin, asiantuntijan löytää hakkuaukioilta. Korvasienten etsintä on käynnissä. Joku iloitsee muutamasta mukulasta, toinen puolestaan kahmii sangot ja säkit täyteen valtavan kokoisia "aivoja".

Tämä opas neuvoo, kuinka korvasieniä löydetään: mistä ja milloin niitä kannattaa etsiä ja mitä sitten tehdään.

Lue myös: Korvasienipaikat

Iso korvasieni

Korvasieni nousee keväisin

Maan aivot

Korvasieni on poimulakkinen kotelosieni, jolla on ruskea aivomainen itiöemä. Suuret korvasienet vastaavat kooltaan lapsen aivoja. Parhaimmillaan monta sientä kasvaa yhteen ja möykyn koko ylittää aikuisen ihmisen aivojen koon.

Korvasieni on esiintymisalueillaan yleinen. Yleisyyden havaitsee suuntaamalla retkensä oikeille alueille oikeaan aikaan. Hyvästä sienipaikasta löytää paljon suuria, toukattomia korvasieniä. Korvasienessä ei yleensä ole hyönteisiä tai muita kutsumattomia vieraita, mitä nyt jokunen etana.

Korvasienet kasvavat poimintakokoisiksi noin kahdessa viikossa. Kolmessa viikossa sienistä tulee kookkaita. Korvasieni on satoisa ja ahkeralla etsinnällä sitä voikin löytää runsaita määriä.

Korvasieni on helppo tuntea; keväällä ei juuri muita sieniä kasva. Jollet ole aivan varma, opettele tunnistus sienikirjasta. Korvasienen voi ainakin periaatteessa sekoittaa laakakorvasieneen, lehtokorvasieneen, huhtasieneen tai piispanhiippoihin.

Korvasienipaikka: Avohakkuu, jossa hiekkauria

Korvasienestäjän toivepaikka. Hakkuulla silmä lepää.

Mikä on hyvä sienipaikka?

Avohakkuu. Korvasienestäjä tervehtii ilolla metsäkoneita, suuria avohakkuita ja maan reipasta raivaamista. Koneellinen avohakkuu on in, ikimetsä out. Korvasienestäjän onneksi hakkuita Suomessa riittää. Hakkuuaukealla sienestäjän silmä lepää, mieli virkistyy ja ämpäri täyttyy. Pelkkä puiden kaataminen ei riitä; korvasienestäjä odottaa voimaperäistä maanmuokkausta. Mistä on havumetsä kaadettu ja maata myllätty niin, että hiekkaa on tullut reilusti esiin, siellä kasvaa korvasieni.

Hakkuuaukeiden lisäksi korvasieniä nousee myös raskaiden koneiden metsiin jättämiin ajouriin. Hakkuuaukeat ovat silti niitä runsaudensarvia, joita sienestäjä etsii. Mikä tahansa hakkuu ei kuitenkaan käy. Sienestäjän on oltava valikoiva.

Hakattu mäntykangas. Korvasienen suosikkipaikka on avohakkuu mäntykankaalla. Maasto on kuiva, multakerros ohut ja mullan alta paistaa hiekka tai sora. Soveliaalla aukolla korvasientä voi esiintyä sadoittain, ämpärikaupalla. Samoilla paikoilla viihtyy usein myös kangasvuokko. Korvasienen esiintymistodennäköisyys mäntykangashakkuulla on suuri, kunhan osuu oikeana vuonna paikalle.

Hiekassa kasvavia korvasieniä

Korvasieni kasvaa usein hiekassa

Hakattu kuusikko. Toisin kuin voisi kuvitella, korvasieni kasvaa myös kuusen toverina. Kannattaa siis katsella kuusimetsään raivattuja aukkoja. Kovin rehevästä kuusikosta korvasientä löytää harvoin. Löytäminen on todennäköisempää karusta (entisestä) kuusikosta tai paikalta, jolla mänty ja kuusi viihtyvät rinnakkain. Kuusihakkuulta sienten löytyminen on epätodennäköisempää kuin mäntyhakkuulta. Hakattu kuusikko on kuitenkin siinä mielessä otollisempi sienipaikka, että siellä sienet voivat paisua muhkeiksi.

Muistakin paikoista korvasientä voi löytää, mutta harvinaisempana. Onpa sitä heinikostakin poimittu.

Lue lisää: Korvasienipaikat

Oikea vuosi

Ajoitus on korvasienestyksen A ja O. Sienestys vääränä vuonna johtaa tyhjän sangon syndroomaan: sienestäjä menettää hermonsa ja alkaa selitellä jotain huonosta sienivuodesta. Onkin tärkeä tietää, kuinka vanhoja hakkuuaukeita kannattaa koluta.

Nyrkkisääntö: Korvasieni ilmestyy hakkuuaukealle toisena vuonna hakkuun jälkeen.

Aikataulu
Vuosi 1Metsä on hakattu talvella. Neulaset maassa makaavissa risuissa ovat vihreät. Älä vielä sienestä, se on turhaa.
Vuosi 2Paras sienivuosi. Neulaset ovat ruskeat. Nyt on aika toimia.
Vuosi 3Aukea alkaa heinittyä. Vielä voi sienestää. Hyvällä onnella saalis on runsas, huonolla onnella mitään ei enää löydy.
Vuodet 4–Heinä ja taimikko valtaavat aukean. Sienten kasvu vähenee ja loppuu.

Aikataulu on viitteellinen. Voipa korvasieni pitää välivuodenkin ennen kuin jälleen ilmestyy poimijan iloksi.

Kangasvuokko hakkuuaukealla mäntykankaalla

Kangasvuokko viihtyy korvasienipaikoilla

Valitettavasti korvasieni ei ole kovinkaan luotettava. Siinä, missä viime vuonna kasvoi hirveästi kerättävää, ei tänä vuonna välttämättä ole mitään. Samaan hyvään korvasienipaikkaan ei voi palata vuosi toisensa jälkeen löytämään mahtavia saaliita. Runsaskin sienipaikka ehtyy varsin nopeasti. Saalista saadakseen on käytännössä joka kevät löydettävä yksi tai useampi uusi sienipaikka. Kannattaa siis painaa tuoreet avohakkuut mieleensä. Sinne on syytä palata toisen vuoden keväällä sankojen kanssa.

Mistä hyviä korvasienipaikkoja sitten voi löytää? Kannattaa etsiä alue(ita), jossa on sienelle sopiva maaperä sekä hakkuukypsää metsää ja jossa metsätaloutta harjoitetaan aktiivisesti. Metsäyhtiöiden, valtion yms. "ahneiden" suurmaanomistajien alueet ovat otollisia, koska ne hakkaavat metsiänsä tehokkaasti, aukot ovat laajoja ja hakkuujälki on sellaista, että korvasieniä voi odottaa kasvavan. Kartasta voi tutkia metsäautoteitä ja ajella niitä hakkuita etsien. Metsäkoneiden jäljet ja tuoreet metsätiet johdattavat hakkuille. Kun löytää sopivan alueen, sinne voi palata vuosi vuoden jälkeen uusien hakkuiden toivossa.

Oikea viikko

Korvasienen satokausi kestää ehkä 2–3 viikkoa. On oltava tarkkana, että osuu paikalle oikeaan aikaan. Jos aloittaa liian aikaisin, sienet ovat pieniä eikä sanko täyty. Jos lähtee keruumatkalle liian myöhään, sienet ovat kadonneet kuin taikaiskusta parempiin suihin.

Nyrkkisäännön mukaan sieneen lähdetään, kun hiirenkorvat ilmestyvät koivuihin. Sääntö on epätarkka. Esimerkiksi 2005 se piti täsmälleen paikkansa, 2006 taas lämpöaalto sai hiirenkorvat ilmestymään ennen korvasieniä ja vasta kolmen viikon kuluttua sieniaika oli parhaimmillaan. Vuonna 2007 koivun lehdet olivat jo suuria silloin, kun sienetkin olivat paisuneet valtaviin mittoihin. Vastaavasti vuonna 2013 hiirenkorvien aikaan korvasienet olivat kovin pieniä. Nyrkkisääntö on siis huono, mutta parempi kuin ei mitään. Ehkäpä säännön voisi kääntää niin päin, että turha sienestää, ennen kuin koivut vihertävät.

Satokausi luonnollisesti vaihtelee maan eri osissa. Kaakkois-Suomessa paras sienestysaika on toukokuun puolivälissä ja sen jälkeen. Ennen puoliväliä on usein vielä liian aikaista. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä ja satokausi vaihtelee vuosittain ainakin kaksi viikkoa. Saataapa sieniä löytää joskus jo pääsiäisenäkin, jos pääsiäinen on myöhään ja kevät aikaansa edellä. Vielä kesäkuun alussakin niitä voi joskus nähdä. Muualla kuin Kaakkois-Suomessa sienestyskausi on varmastikin erilainen.

Joskus harvoin voi samalta paikalta kerätä kaksikin satoa samana keväänä. Yleensä ei. Jos toivoo keräävänsä kaksi satoa, lienee pienet sienet syytä jättää maahan ja palata paikalle kolmen viikon kuluttua suuret sienet silmissään. Tosin sienihän kasvaa myös leikattuun kantoon, joten jos sienen leikkaa poikki repimättä jalkaa irti maasta, jalkaan saattaa paisua lisää syötävää.

Varusteet

Sienestys ei varsinaisesti ole mitään välineurheilua. Hienoilla sienestysvälineillään on hankala leveillä metsässä, jossa ei ole ketään, ei edes hyttysiä. Sen sijaan mukaan kannattaa ottaa seuraavia käytännöllisiä vehkeitä:

Keruutekniikka

Korvasieni otetaan maasta. Hiekkainen kanta leikataan pois. Tämä kannattaa tehdä jo kerätessä, niin säästyy turha työvaihe kotona. Ylimääräiset hiekat voi rapsutella harjalla. Koska sienet pestään ja keitetään, ei rapsuttelussa tarvitse olla turhan tarkka.

Sienen sisällä voi majailla etana. On makuasia, haluaako etanat poistaa. Ne saa pois halkaisemalla sienet. Haittapuolena mainittakoon, että halkaistu sieni murenee helposti ja murenet joutuvat helposti roskiin.

Aurinkolasit pois päästä! Niiden kanssa ei sieniä näe.

Käsittely ja säilöntä

Kuten tunnettua, korvasieni on raakana tappavan myrkyllinen. Myrkky kuitenkin poistuu ryöpättäessä sienet yhteen, kahteen tai kolmeen kertaan – lähteestä riippuen. Ryöpättynäkin sieneen jää jonkin verran myrkkyä, joten ajan mittaan ryöppäyskertoja on suositeltu yhä useampia. Väitetään jopa, että moneen kertaan ryöpättykin sieni olisi edelleen myrkyllinen.

Tässä oppaassa ei anneta suosituksia siitä, millä tavoin ryöpättynä korvasieni olisi turvallista ja myrkytöntä syötävää. Turvallisuuden maksimoimiseksi korvasieniä ei tule kerätä ollenkaan, mutta mikäli niitä on vahingossa sankoon joutunut, sienet on ryöpättävä 3–5 kertaan ja heitettävä pois.

Väärin!
Raaka korvasieni lautasella

Älä koskaan syö korvasientä raakana! Se tappaa. †††

Ryöppääminen. Jos aiot ryöpätä korvasienet ennen niiden pois heittämistä, tee seuraavasti. Hanki mahdollisimman iso kattila, mielellään useampia. Näin pystyt keittämään ison erän kerralla. Hanki myös ajastin, joka ilmoittaa oikean ryöppäysajan kuluneen, tai muuten olet pian sekaisin kellonajoista. Huuhtele sienet ennen ryöppäystä, jotta saat hiekat pois. Ryöppääminen tarkoittaa sienten kiehutusta täysillä. Ei mitään kuumassa vedessä uittamista, vaan sellaista, jossa sakea myrkyllinen höyry nousee sekä kattilasta että ryöppääjän päästä. Ryöppäyskerran päätteeksi huuhtele sienet. Purista sieniä siten, että loppu myrkkyvesi valuu ulos. Varo sekoittamasta kertaalleen ryöpättyjä sieniä kahteen, kolmeen tai viiteen kertaan ryöpättyihin. Myrkkyhöyryille altistumisen vähentämiseksi muuta asuntoon, jonka keittiön ikkunat saa auki. Suosittelen kulmakeittiötä, johon saa läpivedon. Yksi mahdollisuus on keittää sienet ulkona, jolloin tuuli kuljettaa myrkyt naapurin puolelle. Tällöin on syytä varmistua siitä, että tuuli käy varmasti oikean naapurin suuntaan.

Kuivaaminen. Ryöppääminen on korvasienestyksen ehdottomasti tylsin ja vaivalloisin vaihe – ainakin silloin, kun saalista on tullut runsaasti. Jos tuntitolkulla jatkuva ylenmääräinen ryöppäys kyllästyttää, kannattaa kokeilla kuivausta. Kuivaus tulee suorittaa niin, ettei myrkkykaasu haihdu asuintiloihin. Sienet on kuivattava niin rapeiksi, että ne risahtavat painettaessa rikki. Säilytys käy vaikkapa lasipurkissa. Sienet homehtuvat, jos ne säilöö liian kosteina. Ne saattavat myös homehtua paperipussissa, jos ilmankosteus imeytyy pussin läpi kuiviin sieniin. Ryöppäämisestä ei pääse eroon kuivaamallakaan, sillä kuivatut sienet on joka tapauksessa myöhemmin ryöpättävä. Kuivatut sienet liotetaan, liotusvesi kaadetaan pois ja sienet ryöpätään normaalisti ennen niiden pois heittämistä.

Korvasienen viljely

Korvasientä voi myös viljellä. Sopivaan sienimaahan kaivetaan puoli metriä tai metrin syvä kuoppa, johon upotetaan kasa sanomalehtiä. Hiekka lapioidaan lehtien päälle varoen, ettei pintamaata joudu kuoppaan, koska pintamaassa voi olla muiden sienten rihmastoja. Korvasieni toivon mukaan pesiytyy selluloosakasaan ja ilmestyy parin vuoden kuluttua runsain määrin poimittavaksi.

Itse olen yrittänyt viljelyä kahdesti – surkealla menestyksellä. Yhtään sientä ei putkahtanut näkyviin. Kuopat olivat korvasienelle sopivassa maaperässä, mutta juuri niissä paikoissa ei ollut havaittu korvasieniä ennestään. Ilmeisesti paikalla tulisi olla rihmastoa valmiina. Kuoppa lienee syytä kaivaa juuri siihen kohtaan, missä sienen tietää kasvavan.

Tehtäviä

Tekniikka luo mahdollisuuksia: Enää ei tarvitse lähteä ulos sieniä etsimään! Nyt voit sienestää suoraan tietokoneeltasi. Etsi seuraavasta kuvasta korvasieni!

Tehtävä: Etsi piileskelevä korvasieni
Suurenna Ratkaisu

Helppoa, vai mitä? Lisätään vaikeusastetta. Etsi seuraavasta kuvasta 7 korvasientä!

Tehtävä: Etsi 7 korvasientä
Suurenna Ratkaisu

Jatko-osa: Korvasienipaikat

No mistä niitä sieniä nyt oikeasti voi löytää?

Korvasienipaikat ohjaa oikeille urille.

Linkkejä

Korvasieni: Löytäjän opas
URN:NBN:fi-fe20071191

©Tuomas Salste