Kuka oli Suomen vanhin asukas? Kuinka pitkään vanhimmat ovat eläneet? Koska viimeinenkin 1800-luvulla syntynyt on kuollut? Paljonko on satavuotiaita ja vanhempia? Millaisia ikäennätyksiä on saavutettu? Tilastot kertokoot.
Suomessa on jo satojen vuosien ajan pidetty kirjaa ihmisten syntymästä ja kuolemasta. Alkujaan tiedot kirjattiin kirkonkirjoihin, sittemmin muihinkin väestörekisteriasiakirjoihin. Tilastokeskus (ent. Tilastollinen päätoimisto) on jalostanut näistä tiedoista yhteenvetoja jo vuosikymmeniä. Kuolinikätilastot syntymävuosineen on saatavissa vuodesta 1878. Ne sisältyvät Suomen viralliseen tilastoon.
Tilastoista voidaan etsiä vanhimmiksi eläneiden tiedot. Tarkkoja henkilötietoja ei tilastoissa yleensä ole, mutta niistä näkyy kuitenkin syntymävuosi, kuolinikä ja sukupuoli. Monista on lisäksi ilmoitettu asuinalue tai siviilisääty kuollessa.
Taulukossa 1 on lueteltu omana aikanaan vanhimmat Suomen asukkaat kuolinvuosittain. Taulukko perustuu kuolleiden tietoihin Suomen virallisessa tilastossa. Henkilötiedot on saatu yhdistämällä tilastoon lehdistä, kirjoista, kirkonkirjoista ja hautakivistä saatuja tietoja. Epäluotettaviksi katsotut tiedot on jätetty pois. Jos Suomen vanhin on pysytellyt koko vuoden elossa, taulukossa ei ole riviä tuolta vuodelta. Jos seuraavaksi vanhin on kuollut samana vuonna kuin edeltäjänsä, taulukossa on useampia rivejä samana vuonna.
Kuoli | Synt. | Ikä | Henkilötietoja |
---|---|---|---|
1878 | 1778 | 100 | nainen, Rauman maaseurakunta |
1881 | 1779 | 102 | leskimies, Joutsa |
1883 | 1780 | 102 | Anna Maria Runer (6.9.1780 – 25.4.1883 Korppoo)Naimaton vanha naispalvelia Korpon pitäjässä, joka nuoruudessaan oli ollut palveluksessa muun muassa tunnetun tietäjän, mamselli Arvidsson'in luona Tukholmassa ja sittemmin myöskin jonkun aikaa professori M. Caloniuksella Turussa, oli syntynyt syyskuun 8 p:nä 1780 ja kuollessaan 102 vuotta ja 8 kuukautta vanha.hautakivi |
1885 | 1784 | 100 | nainen, Vaasan lääni, maaseurakunnassa |
1886 | 1785 | 100 | nainen, Kuopion lääni, maaseurakunnassa |
1888 | 1788 | 100 | nainen, Muonionniska |
1889 | 1790 | 99 | Leena Juhanantytär, eläkeleski (28.7.1790 – 8.8.1889 Pusula) |
1894 | 1791 | 103 | nainen, Helsinki |
1895 | 1794 | 101 | nainen, Perniö |
1897 | 1795 | 101 | nainen, Laihia |
1898 | 1797 | 100 | nainen, joko Porvoo tai Dragsfjärd (2 vaihtoehtoa) |
1903 | 1800 | 103 | nainen, Loviisa |
1906 | 1803 | 103 | nainen, Kymin pitäjä |
1907 | 1804 | 102 | Pietari Pietarinpoika Heija, torppari (11.5.1804 – 9.2.1907 Antrea) |
1908 | 1808 | 99 | nainen, Viipurin lääni, kreikkalaiskatolinen |
1912 | 1809 | 102 | nainen, Pomarkku |
1913 | 1812 | 100 | nainen, Rymättylä |
1919 | 1813 | 105 | nainen, Helsingin pitäjä |
1922 | 1818 | 103 | mies, Uudenmaan lääni, maaseudulla (tod. näk. Nurmijärvi) |
1924 | 1820 | 103 | nainen, Oulun lääni, maaseudulla |
1927 | 1823 | 103 | nainen, Uudenmaan lääni, maaseudulla |
1930 | 1827 | 102 | mies, Hämeen lääni, maaseudulla |
1935 | 1828 | 106 | Hedvig Elisabeth Aaronintytär Säteri (1.4.1828 Pälkäne Mälkilä * – 13.2.1935 Kangasala) |
1938 | 1833 | 104 | nainen, Uudenmaan lääni, maaseudulla |
1939 | 1837 | 102 | nainen, Kuopion lääni, maaseudulla |
1940 | 1838 | 101 | nainen, Hämeen lääni, maaseudulla |
1941 | 1839 | 101 | Kajsa Lena Fellman (4.11.1839 – 21.4.1941) hautakivi |
1946 | 1840 | 106 | nainen, ”leski tai erotettu”, kaupungissa |
1948 | 1843 | 105 | nainen, ”leski tai erotettu”, kaupungissa |
1949 | 1847 | 102 | nainen, ”leski tai erotettu”, ei kaupungissa |
1951 | 1849 | 102 | nainen, ”leski tai erotettu”, ei kaupungissa/kauppalassa |
1952 | 1850 | 101 | mies, ”leski tai erotettu”, kaupungissa/kauppalassa |
1955 | 1851 | 104 | Olivia Rosvall o.s. Sandberg (21.3.1851 Koski Hl – 10.4.1955 Jyväskylä) |
1955 | 1851 | 103 | Kajsa Stina Forsström o.s. Juthman (13.12.1851 Närpiö Pjelax – 14.4.1955 Närpiö) hautakivi |
1958 | 1854 | 103 | nainen, naimaton, kaupungissa/kauppalassa |
1960 | 1855 | 104 | leskirouva Maria Pekuri o.s. Hemmilä (Kokko) (16.6.1855 Lumijoki – 3.3.1960 Oulu) hautakivi |
1962 | 1858 | 104 | leskirouva Ines Elisabeth Achrén o.s. Bergroth (16.1.1858 Keuruu – 9.4.1962 Ikaalinen) hautakivi |
1963 | 1859 | 104 | leskirouva Olga Matilda Toivonen o.s. Lundell (20.5.1859 – 1.8.1963 Perniö) |
1963 | 1861 | 102 | neiti Elina Maria Peurala (27.3.1861 Jämijärvi – 7.8.1963 Pietarsaari) hautakivi |
1968 | 1861 | 107 | neiti Aleksandra Paulina Lindroos (27.9.1861 Hämeenkyrö – 4.11.1968 Tampere) |
1969 | 1864 | 104 | Elisabeth Vilhelmiina Rantamäki (s. 6.12.1864 Karijoki – 19.7.1969), asunut vanhuksena Isojoella, jonne myös haudattu hautakivi |
1970 | 1865 | 104 | Liisa Strellman (5.9.1865 – 1970 Helsinki) |
1975 | 1867 | 107 | Amalia Vilhelmiina Wallenius o.s. Forsman (6.8.1867 Lohja Kuntsila – 22.3.1975 Helsinki) hautakivi |
1976 | 1870 | 105 | Ida Maria Saarinen o.s. Flinck (18.12.1870 Espoo – 3.6.1976 Helsinki) |
1978 | 1873 | 105 | Maria Vilhelmiina (Wilhelmina) Välimäki o.s. Enberg (20.7.1873 Nurmijärvi Klaukkala – 25.10.1978 Helsinki) |
1979 | 1874 | 105 | nainen |
1983 | 1875 | 107 | Amanda Riihelä o.s. Eskola (5.3.1875 Hollola – 20.1.1983 Imatra) |
1985 | 1877 | 108 | rouva Matilda Honka (23.2.1877 Mynämäki – 17.9.1985 Turku) |
1989 | 1878 | 110 | Fanny Matilda Nyström (30.9.1878 Naantali * – 31.8.1989), asunut Naantalissa, jonne myös haudattu hautakivi |
1990 | 1881 | 109 | Ida Virenius o.s. Tallqvist (7.4.1881 Vihti – 28.4.1990 Nurmijärvi) |
1991 | 1884 | 106 | nainen, leski, suomenkielinen, Oulu |
1994 | 1885 | 109 | nainen, leski, suomenkielinen, Kuhmoinen |
2000 | 1887 | 112 | Lempi Maria ”Maija” Rothovius o.s. Sparfvén (2.10.1887 Ikaalisten kauppala ** – 17.6.2000 Ikaalinen) |
2005 | 1894 | 111 | Hilda Maria Häkkinen o.s. Könni (18.2.1894 Töysä * – 31.12.2005 Töysä) |
2006 | 1895 | 110 | Anna Josefina Hagman (27.12.1895 Saltvik Vassböle ** – 18.4.2006 Saltvik) |
2006 | 1896 | 110 | Elsa Vilhelmiina Tilkanen o.s. Saarelainen (26.9.1896 Pöytyä – 5.12.2006 Pöytyä) |
2009 | 1897 | 111 | Aarne Armas ”Arska” Arvonen (4.8.1897 Helsinki – 1.1.2009 Järvenpää) |
2009 | 1901 | 108 | Viljo Kekola (1.4.1901 – 10.10.2009 Peräseinäjoki) |
2010 | 1901 | 108 | Alpo (Albin) Juhana ”Jussi” Leskinen (1.5.1901 Sääminki – 28.2.2010 Rantasalmi) |
2015 | 1903 | 111 | Selma Johanna Tuominen (19.7.1903 Askainen – kevät 2015), asunut Turussa |
2017 | 1906 | 110 | Helvi Kärki (7.12.1906 Eräjärvi – 23.1.2017 Hämeenlinna) |
2018 | 1908 | 110 | Helfrid Eriksson o.s. Strandborg (23.6.1908 – 23.10.2018 Mustasaari), kotoisin Pernajasta |
2020 | 1909 | 110 | Saara Eeva Elisabet Ahonen o.s. Voipalin (24.11.1909 Pirkkala – 29.5.2020 Hämeenlinna) |
2020 | 1911 | 109 | Helmi Helvi Emilia Härmä o.s. Polvi (4.6.1911 Isojoki – 24.12.2020 Akaa) |
2022 | 1912 | 110 | Astrid Qvist (s. 6.3.1912 Närpiö Töjby – 18.7.2022 Närpiö), Pohjoismaiden vanhin, sai koronaviruksen juuri ennen kuolemaansa |
1912 | Sirkka Nieminen (s. 28.4.1912), asuu Helsingissä |
Lähteet kuolinvuosittain: 1878–2001 Tilastokeskus Väestömuutokset. 1987–2020 Tilastokeskus Kuolleet. 1989–2021 Tilastokeskus Väestörakenne.
Henkilötiedot kuolinvuosittain: 1883, 1941, 1955 Forsström Hautakivitietokanta. 1889 HisKi. 1907 Karjala-tietokanta. 1968, 1975, 1976 Guinness. 1935, 1955, 1960–1978, 1983–1990, 1994–2012 HS. 2005 IS. 2006/Tilk TS. 2010 Itä-Savo. 2015 HS, Turkulainen & Kulmakunta. 2017 HS. 2018 Me Naiset & Iltalehti. 2020 HS & kuolinilmoitus. 2020 Akaan Seutu. 2022/Qvist HS. 2022/Niem Hbl.
* Kastemerkintä tarkistettu, alkuperäinen kasteluettelo.
** Kastemerkintä tarkistettu, HisKi.
Lukuesimerkki: Vuonna 2015 kuoli 111-vuotiaana Suomen vanhin asukas Selma Tuominen (s. 1903). Hänen seuraajansa Suomen vanhimpana oli Helvi Kärki (s. 1906) kuolemaansa saakka 2017.
Vähintään 110-vuotiaaksi eläneet on taulukossa korostettu. Ilmoitettu paikkakunta on kuolinpaikka (suluissa synnyinpaikka – kuolinpaikka). Vanhimmissa tilastoissa on ilmoitettu uskontokunta, jolloin yhtä kreikkalaiskatolista lukuunottamatta kaikki olivat luterilaisia.
Taulukosta voi päätellä Suomen kulloisimmankin vanhimman asukkaan. Siitä näkee myös ikäennätykset. Lisäksi taulukosta näkee, koska viimeistään vuonna x syntyneet ovat kaikki kuolleet ja kääntäen, onko vuonna x syntyneitä vielä voinut olla hengissä. Taulukosta ei sen sijaan näe Suomen toiseksi, kolmanneksi jne. vanhinta asukasta.
Pitkäikäisyys yleistyi 1900-luvun kuluessa. 1700-luvulla syntyneistä ei ilmeisesti yksikään nähnyt 1900-lukua. 1800-luvulla syntyneistä 2000-luvulle asti sinnitteli jo 245. Viimeinen 1800-luvulla syntynyt suomalainen oli Wikipedian mukaan vuonna 2009 kuollut Aarne Arvonen.
Taulukon kattamana aikana Suomen kaikkein vanhimmaksi elänyt asukas on ollut Lempi Rothovius. Hän kuoli 112 vuoden, 8 kuukauden ja 15 päivän ikäisenä vuonna 2000.
Suomen vanhin mies on puolestaan ollut Aarne Arvonen, joka kuoli 111-vuotiaana vuonna 2009.
Tiedot on ilmoitettu Suomen virallisen tilaston mukaisina. Tilastotiedot on pyritty yhdistämään julkaistuista lähteistä saatuihin lisätietoihin. Lisätietoja on saatu Guinnessin ennätyskirjoista, Helsingin Sanomista ja eräiden lehtien verkkouutisista. Vuosina 1989–2009 vähintään 110-vuotiaina kuolleiden tiedot on tarkistettu teoksesta Skytthe ym (2010). Vuosina 2000–2010 kuolleiden tietoja on myös verrattu Wikipediaan kerättyihin tietoihin 2012. Varsinaisia lisätarkistuksia kirkonkirjoista tms. ei ole tehty kuin poikkeustapauksissa. Lähteet on yksilöity lähdeluettelossa.
Osa tiedoista voi olla epäluotettavia. Ikä ja syntymävuosi rekisteröitiin aiemmin epätarkasti. Mitä kauemmas historiassa mennään, sitä epätarkemmiksi tiedot käyvät. Syntymäaika kyllä kirjattiin kirkonkirjoihin. Kopiointi- ja muut virheet olivat kuitenkin tavallisia. Ei ollut tavatonta, että ihminen merkittiin kuollessaan vanhemmaksi (tai nuoremmaksi) kuin hän todellisuudessa oli. Tilasto ei muutenkaan välttämättä ole ajan tasalla, vaan vainaja saattaa jatkaa elämäänsä tilastoissa, kunnes kuolema lopulta rekisteröidään. Ikäennätyksiin kannattaa suhtautua sitä suuremmalla varauksella, mitä vanhemmasta ajasta ja mitä korkeammasta iästä on kyse.
Tilastokeskuksen tiedot on saatavissa vain vuoden tarkkuudella. Uutisia ja tilastoja vertailemalla on taulukkoon kuitenkin voitu lisätä eräinä vuosina kaksikin vanhimmaksi elänyttä. Taulukosta voi puuttua yksittäisiä vanhimpia asukkaita, jotka päivien tarkkuudella laskien sinne kuuluisivat. Vanhin vainaja voi puuttua taulukosta, jos a) samana vuonna syntynyt mutta päivääkin nuorempi on kuollut vasta seuraavana vuonna tai myöhemmin, tai jos b) vanhin vainaja on elänyt päivänkin pidempään, mutta syntynyt vasta seuraavana vuonna kuin vanhimmaksi ilmoitettu. Seuraavat vainajat voivat mahdollisesti kuulua kategoriaan a:
Lisätietojen puuttuessa heitä ei ole voitu taulukkoon kirjata muttei myöskään täysin poissulkea sitä mahdollisuutta, että heistä jotkut olisivat omana aikanaan eläneet Suomen vanhimmiksi.
Hakemalla pitkäikäisiä suomalaisia Suomen Sukututkimusseuran hautakivitietokannasta voi löytää hautakiviä, jotka näyttävät kuuluvan vanhemmiksi tai vähintään yhtä vanhoiksi eläneille kuin mitä Suomen viralliseen tilastoon on kirjattu. Tällaisia hautakiviä on löytynyt seitsemän (k. 1908–1941). On mahdollista, että tapauksia on enemmänkin.
On selvittämättä, onko selityksenä väärä päiväys hautakivessä vai puute Suomen virallisessa tilastossa. Tarkemman selvityksen puuttuessa näitä vainajia ei ole kirjattu yllä olevaan Suomen vanhimpien asukkaiden taulukkoon.
Taulukko kattaa Suomen asukkaat mutta ei esimerkiksi siirtolaisiksi lähteneitä ja ulkomailla pitkän iän saavuttaneita. Maahan- tai maastamuuttoa ei ole otettu huomioon vaan on oletettu, että vanhukset ovat pysyneet Suomessa. On toki mahdollista, vaikkakin oletettavasti harvinaista, että Suomen vanhin muuttaa Suomesta. Hänen kuolemansa ei kirjautuisi tilastoon ja hän siis puuttuisi taulukosta. Vastaavasti on mahdollista, että Suomeen muuttaa kaikkia muita vanhempi ihminen, jolloin edellinen Suomen vanhin asukas voisi puuttua taulukosta.
Yllä olevassa taulukossa 1 ei ole otettu huomioon seuraavia ikäennätyksiä:
… leski Irina Ignatjeva Suistamon kreikkalais-katolisesta seurakunnasta, jonka ilmotettiin syntyneen vuonna 1787 ja kuollessaan vuonna 1892 olleen 105 vuotta täyttänyt. Mainitsemista ansaitsee, että samassa seurakunnassa v. 1888 kuolleen lesken Eudokia Markovan niinikään ilmotetaan saavuttaneen saman tavattoman korkean ijän. Molempain viimemainittujen tiedonantojen luotettavuutta näyttää kutenkin voitavan epäillä. (huom. vuosissa epätarkkuutta alkup. tilastoon nähden)
Puheenalainen nainen, itsellisen leski Lovisa Antintytär Rosenlund, oli nimittäin syntynyt Jomalan pitäjässä huhtikuun 14 p:nä 1792 ja kuoli siellä syyskuun 28 p:nä 1900. Seurakunnan kirkkoherra mainitsee hänen vielä muutamia kuukausia ennen kuolemaansa olleen »hyvässä terveydessä, täysissä sielun ja ruumiin voimissa, niin että hän m. m. esteettömästi voi lukea kirjasta käyttämättä silmälaseja«.
todennäköisesti Suomen vanhimpanavuonna 1962 Kiuruveden vanhainkodissa. Kirkonkirjoissa olleen virheen vuoksi hänet oli ehditty julistaa kuolleeksi jo edellisenä vuonna. Sukuselvityksen mukaan hän oli syntynyt 6.6.1850 Krimillä ja asunut ainakin Impilahdella.
Satavuotiaaksi eläminen oli aiemmin hyvin harvinaista. Viime vuosikymmeninä se on kuitenkin huomattavasti yleistynyt. Tilastoja yli 100-vuotiaista on saatu 1805 alkaen ja sata vuotta täyttäneistä 1865 alkaen. Perehdymme nyt niihin.
Koska ikätiedot perustuvat vanhoihin kirkonkirjoihin, koskevat vanhimpia tietoja samat luotettavuusongelmat, joita jo edellä kuvattiin. Tilastokeskuksen mukaan vanhimpien ihmisten määrät eivät ole täysin luotettavia ennen vuotta 1970, josta alkaen väestölaskenta perustuu väestörekisteriin.
Taulukossa 2 luetellaan yli 100-vuotiaiden määriä vuodesta 1805 alkaen. Tiedot perustuvat Virallisessa lehdessä julkaistuihin Suomen väkilukutaulukoihin. Vuoden 1805 luku on F.J. Rabben kirjasta. Tilastot oli laadittu siten, että 90–100-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat oli laskettu erikseen.
Vuosi | Miehiä | Naisia | Yht | Huomautuksia |
---|---|---|---|---|
1805 | 1 | 2 | 3 | Vanhin: 104-v nainen |
1830 | 0 | 2 | 2 | |
1840 | 0 | 1 | 1 | |
1845 | 1 | 1 | 2 | |
1850 | 3 | 6 | 9 | |
1855 | 0 | 3 | 3 |
Taulukko 3 jatkaa yllä olevaa taulukkoa, mutta kattaa nyt sekä satavuotiaat että yli satavuotiaat ihmiset. Nämä luvut perustuvat Suomen viralliseen tilastoon. Ne kuvaavat kunkin vuoden viimeisen päivän tilannetta.
Vuosi | Miehiä | Naisia | Yht | Huomautuksia |
---|---|---|---|---|
1865 | 1 | 1 | 2 | * (ortodoksit puuttuvat) |
1870 | 0 | 1 | 1 | * |
1875 | 1 | 2 | 3 | * |
1880 | 1 | 1 | 2 | * (oikaistu, kts. alla) |
1890 | 0 | 0 | 0 | |
1900 | 0 | 5 | 5 | |
1910 | 0 | 5 | 5 | |
1920 | 1 | 5 | 6 | |
1930 | 1 | 6 | 7 | |
1940 | 0 | 6 | 6 | |
1950 | 3 | 2 | 5 | |
1970 | 5 | 15 | 20 | |
1980 | 7 | 46 | 53 | |
1990 | 27 | 130 | 157 | |
2000 | 38 | 230 | 268 | |
2010 | 93 | 529 | 622 | |
2020 | 152 | 886 | 1038 |
Lähde: Tilastokeskus: Suomen virallinen tilasto (SVT VI).
Koko väestö 1865–1900, läsnäoleva väestö 1910–1940, maassa asuvat 1950, maassa vakinaisesti asuvat 1970–.
*) Vanhimmat tilastot (1865–1880) saattoivat sisältää kotiseurakunnastaan poismuuttaneita ja sittemmin kuolleita henkilöitä. Vuodesta 1890 lähtien vanhimmat ikäluokat tarkastettiin vainajien varalta, mutta sitä aiemmin näin ei tehty. Tilastovirheen havaitsemiseksi olen verrannut sata vuotta täyttäneiden määriä seuraavina vuosina kuolleiden tilastoihin:
1865: Alkuperäinen tilasto: 1 mies, 1 nainen. Vain naisen kuolema on tilastoitu. Ero vähäinen, jätetty oikaisematta.
1870: Lukumäärä täsmää kuolleisiin.
1875: Lukumäärä täsmää kuolleisiin.
1880: Alkuperäinen tilasto: 1 mies, 8 naista. Oikaistu: 1 mies, 1 nainen (vain näiden kuolemat on tilastoitu).
Vuosilta 1865–1900 luvut käsittävät sekä seurakunnissaan läsnäolevan että poissaolevan väestön. Luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden lisäämiseksi taulukkoon on vuodesta 1910 alkaen otettu ainoastaan läsnäoleva väestö (1970 alkaen maassa vakinaisesti asuva väestö).
Eliniän pidentyminen näkyy myös tarkkailemalla kolmella vuosisadalla eläneitä. Suomesta ei tunneta varmuudella ainoatakaan 1700-luvulta 1900-luvulle asti elänyttä. 1800-luvulta 2000-luvulle asti eläneitä on tilastoitu peräti 245.
Kirkonkirjoihin on kirjattu ihmisten kuolinikiä jo 1600-luvulta alkaen. Matkustakaamme hetkeksi menneille vuosisadoille tutkimaan, millaisia tervaskantoja ja ikipeikkoja papit ovat kirjoihinsa kynäilleet. Tulemme huomaamaan, kuinka käsitys ihmisen iästä on muuttunut.
Kuinka vanhaksi ihminen sitten voi elää? Jo Raamattu on ottanut asiaan kantaa:
Herra sanoi:Minä en anna elämän hengen asua ihmisessä miten kauan tahansa. Ihminen on lihaa, heikko ja katoavainen. Olkoon siis hänen elinikänsä enintään satakaksikymmentä vuotta.(1. Moos. 6:3)
Vain 120 vuotta? Ei riitä mihinkään. Kirkonkirjoista löytyy paljon korkeampiakin ikäennätyksiä. Suomessa Raamattu ja kirkonkirjat ovat siis ristiriidassa.
Taulukon 4 ikivanhat vainajat on kaivettu Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokannasta. Sinne on naputeltu kirkonkirjojen haudattujen luetteloita monien vuosisatojen ajalta. Varoitus: Iät tuskin ovat totta.
Ikä | Kuoli | Paikka | Henkilötiedot |
---|---|---|---|
142 v | 7.2.1736 | Siuntio, Krejars | vanha isäntä Johan Nielsson (s. n. 1594) |
140 v | 27.11.1692 | Asikkala, Laukola | kerjäläinen Magdale Henrichsdotter |
140 v | 18.7.1697 | Uukuniemi, Kokonlahti | Oloff Månson Ahå |
130 v | 21.2.1697 (h) | Pöytyä | Henrik Kuutis |
130 v | 18.5.1709 (h) | Kokkola | Suome Margeta, ungef. 130 eller 40 åhr |
130 v | 5.5.1723 (h) | Kuopio msrk, Savilahti | Zidsla Mikotar, Sigfrid Wainikaisen leski |
130 v | 18.3.1743 | Pielisjärvi, Wegi | emäntä Anna Ollikatar |
130 v | 5.2.1778 | Nurmijärvi, Klöfskog | vanha leski Anna Johansdotter |
129 v | 27.2.1737 | Nurmijärvi, Pengerkoski Nukar | Lars (s. Käkisalmen läänissä) |
128 v | 18.6.1738 (h) | Kemi msrk | Britha Pehrsdotter Pajari |
126 v | 27.3.1710 | Nastola, Langila | leski Gertrud Jacobsdotter |
126 v | 13.12.1713 (h) | Kalanti, Paulächtis | vanha emäntä Britha Berthelsdotter |
125 v | 22.5.1698 (h) | Kuhmoinen, Pihlalax | vanha Petter Frantzsson |
125 v | 11.6.1741 | Virolahti, Båtöö | isäntä Anders Christersson |
125 v | 7.3.1751 | Korsnäs, Måippä | leski Walborg Sigfridsdotter |
125 v | 11.9.1800 | Kaustinen | Johan Jacobsson Jylhä |
Lähde: SSS HisKi, haudatut, ikä vähintään 125 vuotta, tammikuu 2012. (h)=hautauspäivä
Kirkonkirjoista löytyy suorastaan käsittämättömän vanhoja vainajia. Näillä ikäennätyksillä tuskin on paljonkaan tekemistä todellisen iän kanssa. Olkoot ne tässä muistutuksena kirkonkirjojen pidosta ennen vanhaan. Ennätykset näyttävät olevan ajalta, jolloin todellinen syntymähetki ei vielä ollut kirjoissa ja kansissa. Kun syntymävuosi ei ollut tiedossa, se piti arvioida. Niin huima ikä löysi tiensä papin kirjaan.
HisKin tiedot kattavat vaihtelevasti ajan 1600-luvun lopulta 1800–1900-lukujen taitteeseen. Haudattujen tallennus tietokantaan on tätä kirjoitettaessa kesken; uusia ”ikäennätyksiä” voi ilmaantua.
Yhteenvetona voidaan todeta, että raamatunjae, jossa säädetään ihmisen iäksi korkeintaan 120 vuotta, pitää Suomen virallisen tilaston nojalla paikkansa. Jos kuitenkin nojaa papin sanaan eli kirkonkirjoihin, raamatunjae ei pidä paikkaansa. Lukijan pohdittavaksi jääköön, luottaako mieluiten Raamattuun, papin sanaan vai viranomaisten tilastoon.
Kirkonkirjat ja tietokannat
Tilastokeskus – Suomen vanhimpien tiedot:
Tilastokeskus – Sata vuotta täyttäneiden tiedot:
Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat, arkisto
Muut lehdet
This page lists the oldest living person in Finland by time of death. The main source is Official Statistics of Finland, which in turn originates in church records. In order to obtain more information on individuals, various publications including newspaper archives have been used. Some unreliable age records have been screened out. The author of this page has not verified the individuals in church books, though, and questionable age records may remain.
Muutos talvella 2016/2017: Vuosien 1895–1900 vanhimmat vaihtuneet: ”108-vuotias” Lovisa Rosenlund k. 1900 jätetty pois todennäköisenä virheenä. Eräitä vanhimpia tunnistettu kirkonkirjoista ja hautakivistä.
Muutos huhtikuussa 2018: Tieto vanhimmasta vuonna 2017 palautettu. Hilda Häkkisen syntymäaika varmennettu.
Lisäyksiä syksyllä 2018: Yli 100-vuotiaat 1805–1855. Vuoden 2018 vanhin kuollut.
Lisäyksiä huhtikuussa 2019: Tunnistettu ja tarkennettu 1930–1980-lukujen vanhimpia. Lisätty hautakivilinkkejä.
Lisäys heinäkuussa 2020: Vanhin vuonna 2020 (Ahonen).
Lisäys maaliskuussa 2021: Vanhin vuonna 2020 (Härmä).
Lisäyksiä maalis- ja heinäkuussa 2022: Vanhimmat vuonna 2022 (Qvist, Nieminen). Selma Tuomisen toinen etunimi. Hautakivilinkit päivitetty.
Suomen vanhimmat ihmiset
URN:NBN:fi-fe201201011001