Liiketunnus ja liikevaihtoveronumero
Liiketunnus oli LY-tunnusta ja Y-tunnusta edeltänyt suomalaiset yritykset yksilöinyt tunnusnumero. Yrityksen liiketunnus perustui sen liikevaihtoveronumeroon. Liiketunnus otettiin käyttöön 1970-luvun alussa, mutta käyttö ei yleistynyt. Sekä liiketunnus että liikevaihtoveronumero korvattiin lopulta LY-tunnuksella 1990-luvun vaihteessa.
Tämä artikkeli kertoo, millaisia liiketunnus ja liikevaihtoveronumero olivat, mitä puutteita niissä oli ja miten hitaasti viranomaiset korjasivat järjestelmän, joka oli susi jo syntyessään. Artikkeli kertoo lisäksi, miten liiketunnus annettiin myös kouluille oppilaitoksen tunnuksen nimellä.
Sisällys
- Liikevaihtoveronumero
- Liiketunnus
- Tarkistusnumerot
- Liiketunnuksen kohtalo
- Liiketunnus kouluille: Oppilaitoksen tunnus
- Toteutumatta jääneitä ehdotuksia
- Yhteenveto
- Lähteet
Katso myös: Y-tunnus, kaupparekisterinumero
Liikevaihtoveronumero
Liikevaihtoveronumero oli liikevaihtoverovelvollisille yrityksille vuosina 1963–1988 annettu tunnus.
Alkuperäinen liikevaihtoveronumero muodostui kirjaimesta R tai M ja sen perässä olevista 6 numerosta. Kirjaimella erotettiin toisistaan tukku- ja vähittäisverovelvolliset yritykset. R merkitsi tukkuverovelvollista, M puolestaan vähittäisverovelvollista.
Numero-osan ensimmäinen numero ilmoitti liikevaihtoverotoimiston, jonka alueeseen yritys kuului. Numerosarjat olivat vuodelta 1968 olevan tiedon mukaan seuraavat:
| 100 000..199 999 | Helsingin lvv-toimisto |
| 200 000..299 999 | (varattu Helsingin tsto, ei käytössä) |
| 200 000..399 999 | Turun tsto |
| 400 000..499 999 | Tampereen tsto |
| 500 000..599 999 | Vaasan tsto |
| 600 000..699 999 | Kuopion tsto |
| 700 000..799 999 | Oulun tsto |
| 800 000..899 999 | Kotkan tsto |
| 900 000..989 999 | Vakuutusmaksuverovelvollisten numerot * |
| * Alajako kymmenin tuhansin toimistoittain em. järjestyksessä. | |
Liikevaihtoveronumero ei ollut pysyvä. Vuodelta 1967 peräisin olevan tiedon mukaan numero saattoi vaihtua yrityksen nimen vaihtuessa, sen omistajan vaihtuessa, sen muuttaessa liikevaihtoverotoimistosta toiseen ja muustakin syystä.
Tukkuverovelvollisuus lakkautettiin 1976 ja 1978. Myöhemmin, ainakin 1980-luvulla, liikevaihtoveronumero oli 6+2-numeroinen numerosarja, jossa ei enää ollut kirjainta.
Esimerkki vanhasta kirjaimellisesta ja uudemmasta tarkistusnumerollisesta liikevaihtoveronumerosta:
M 502 781 Joutsan osuuskauppa
827159-96 UL-Idea Oy
Liikevaihtoveronumeron käyttö lopetettiin verotuksessa 1.1.1989. Se korvattiin LY-tunnuksella ja luonnollisten henkilöiden osalta henkilötunnuksella. Tunnuksen käyttö lopetettiin, koska rinnakkaisten tunnusten ylläpito ei ollut järkevää.
Liiketunnus
Liiketunnuksella oli tarkoitus yksilöidä sekä yritykset ja niiden toimipaikat. Asetus liiketunnuksesta tuli voimaan vuonna 1971. Liiketunnusjärjestelmää hallinnoi Tilastokeskus. Liiketunnuksen sai antaa oikeushenkilöille ja liike- tai elinkeinotoimintaa harjoittaville luonnollisille henkilöille sekä näiden alayksiköille. Liiketunnus oli julkinen tieto. Tiedon jonkin yrityksen liiketunnuksesta sai Tilastokeskuksesta.
Liiketunnuksiin kuului kahdenlaisia numeroita: yritystason ja toimipaikkatason liiketunnuksia. Tunnukset olivat seuraavaa muotoa:
nnnnnn-xy Yritystason liiketunnus eli liikevaihtoveronumero
nnnnnnn-xy Toimipaikkatason liiketunnus
Yritystason liiketunnus oli 8-numeroinen luku. Se oli sama kuin yrityksen liikevaihtoveronumero (ilman kirjainosaa). Kuusi ensimmäistä numeroa yksilöivät yrityksen. Kaksi viimeistä numeroa olivat tarkistusnumeroita.
Toimipaikkatason liiketunnus oli 9-numeroinen luku. Seitsemän ensimmäistä numeroa olivat yksilöintiosa. Kaksi viimeistä numeroa olivat tarkistusnumeroita. Toimipaikkatason liiketunnus ei riippunut yritystason tunnuksesta eikä sisältänyt maantieteellistä tai toimialakohtaista tietoa.
Yritystason liiketunnus oli siinä mielessä huono, ettei se käynyt niille yrityksille, jotka eivät olleet liikevaihtoverovelvollisia. Niille suunniteltiin annettavan toimipaikkatason tunnuksen kaltaiset 9-numeroiset liiketunnukset. Käytännössä näin ei ilmeisesti kuitenkaan tehty, vaan mahdollisuus jäi kuolleeksi kirjaimeksi.
Vuodelta 1973 olevan tiedon mukaan liiketunnuksia oli annettu vain liikevaihtoverovelvollisille yrityksille ja niiden alayksiköille. Yritystason liiketunnuksia oli annettu noin 66 000 ja toimipaikkatason liiketunnuksia noin 120 000.
Tarkistusnumerot
Sekä liiketunnuksen että alun jälkeen myös liikevaihtoveronumeron lopussa oli kaksi tarkistusnumeroa (-xy).
Seuraavassa esitetään, kuinka tarkistusnumerot laskettiin 9-numeroiselle liiketunnukselle, jonka alkuosa oli 1234567. Lyhyemmän 8-numeroisen liiketunnuksen ja myös liikevaihtoveronumeron tarkistusnumerot laskettiin samalla tavalla. Selvyyden vuoksi voi lyhyemmän tunnuksen eteen ajatella etunollan (0123456), jotta numerot menevät varmasti alla olevissa taulukoissa kohdilleen.
Ensimmäinen tarkistusnumero
Ensimmäinen tarkistusnumero (x) laskettiin kertomalla tunnuksen alkuosan numerot oikealta alkaen seuraavalla kaavalla:
| Alkuosa | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kerroin | * | 3 | 2 | 1 | 5 | 4 | 3 | 2 |
| Tulo | 3 | 4 | 3 | 20 | 20 | 18 | 14 | |
| Summa | = | 82 | , jaa luvulla 11, jää 5 | |||||
Kertolaskuilla saadut tulot summattiin (82). Seuraavaksi laskettiin jakojäännös, joka jäi, kun summa jaettiin luvulla 11. Jakojäännöksestä (5) saatiin ensimmäinen tarkistusnumero seuraavan taulukon mukaisesti:
| Jakojäännös | Tarkistusnumero x |
|---|---|
| 0 | 0 |
| 1 | 10 − summan viimeinen numero |
| 2..10 | 11 − jakojäännös |
Yllä olevassa esimerkissä ensimmäinen tarkistusnumero x = 11 − 5 = 6.
Toinen tarkistusnumero
Toinen tarkistusnumero (y) laskettiin lisäämällä ensimmäinen tarkistusnumero alkuosan perään. Sitten kerrottiin numerot oikealta lukien seuraavalla tavalla:
| Alkuosa | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | - 6 | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kerroin | * | 1 | 2 | 1 | 2 | 1 | 2 | 1 | 2 | |
| Tulo | 1 | 4 | 3 | 8 | 5 | 12 | 7 | 12 | ||
| Summa | 1 | 4 | 3 | 8 | 5 | 1+2 | 7 | 1+2 | = 34 |
Edelliskerrasta poiketen tällä kertaa ei laskettukaan tulojen summaa vaan tulojen yksittäisten numeroiden summa. Summasta puolestaan tarvittiin vain viimeinen numero. Toinen tarkistusnumero oli viimeinen numero erotuksesta 10 − summan viimeinen numero. Esimerkissä summan 34 viimeinen numero on 4, joten on laskettava erotus 10 − 4 = 6. Erotuksen viimeinen numero y = 6.
Koko liiketunnukseksi tuli näin 1234567-66.
Liiketunnuksen kohtalo
Liiketunnus epäonnistui eikä se tullut yleiseen käyttöön. Liiketunnuksen valuvika oli sen perustuminen liikevaihtoveronumeroon. Tunnus ei ollut pysyvä vaan muuttui veronumeron muuttuessa ja myös silloin, kun yrityksen verovelvollisuus lakkasi tai alkoi. Liiketunnuksesta kävi ilmi verovelvollisuus ja maantieteellinen alue, kun optimaalinen tunnus olisi ollut pelkkä numerosarja.
Ongelmana olivat myös henkilöyrittäjien tunnukset. Yrittäjillä nimittäin oli kaksi rinnakkaista tunnusnumeroa: liikevaihtoveronumero ja henkilötunnus.
Liiketunnuksen ongelmat oli tiedostettu jo parin vuoden kuluttua aloittamisesta eli vuonna 1973. Ongelmia ratkomaan perustettiin jos jonkinlaista komiteaa. Ratkaisua etsittiin tunnuksen numeromuodon vaihtamisesta henkilötunnuksen näköiseksi ja toisaalta nykyisen Y-tunnuksen kaltaiseksi. Lopulta ongelma ratkaistiin siirtymällä LY-tunnuksen käyttöön ja tekemällä siitä julkinen vuonna 1991.
Asetus liiketunnuksesta kumottiin vuonna 1999.
Liiketunnus kouluille: Oppilaitoksen tunnus
Liike-elämä ja kapitalistinen bisnes eivät tule ensimmäisinä mieleen 1970-luvun koulumaailmasta. Kouluilla oli kuitenkin eräänlainen liiketunnus jo silloin, kun niitä ei saatu annettua edes kaikille yrityksille.
Oppilaitoksen tunnus oli 1970-luvulla käyttöön otettu oppilaitoksen yksilöinyt numerosarja. Oppilaitoksen tunnus kuului liiketunnusjärjestelmään ja vastasi edellä mainittua toimipaikkatason liiketunnusta. Oppilaitoksen tunnusta käytettiin ainakin Tilastokeskuksen vuosien 1971–1986 oppilaitosluetteloissa. Oppilaitoksia olivat mm. koulut, ammatilliset oppilaitokset ja korkean asteen oppilaitokset.
Täydellinen oppilaitoksen tunnus oli 9-numeroinen numerosarja. Siihen kuului 7-numeroinen yksilöintiosa ja 2 tarkistusnumeroa. Toimipaikkatason liiketunnuksista varattiin oppilaitoksille numeroalue 3 100 000 .. 3 119 999. Varattu alue otettiin kuitenkin käyttöön vain alusta numeroon 3 109 999 asti.
Alkunumerot 310 voitiin jättää merkitsemättä, jolloin numerointiin riitti 4 numeroa 0001, 0002 jne. Kaksi tarkistusnumeroa liitettiin näiden perään. Tarkistusnumerot laskettiin samalla tavalla kuin liiketunnuksen tarkistusnumerotkin kuitenkin niin, että lasku tehtiin täydellisellä 310-alkuisella numerolla.
Esimerkki oppilaitoksen tunnuksesta: 0001-95 Alahärmän lukio, täydellinen tunnus 3100001-95.
Oppilaitokset oli numeroitu ryhmissä siten, että tunnuksen ensimmäinen numero ilmoitti koulun pääryhmän. Pääryhmiä olivat yleiskoulutus (1xxx), keskiasteen oppilaitokset (2xxx..7xxx), korkean asteen oppilaitokset (8xxx) ja erityistarkoituksiin varattu muut (9xxx). Keskiasteen oppilaitokset oli lisäksi kooditettu oppialan mukaan.
Oppilaitoksen tunnuksen myöhäisempiä vaiheita ei ole selvitetty tätä artikkelia varten. Tunnus muuttui vuonna 1988 nelinumeroisesta viisinumeroiseksi, kun vanhan tunnuksen eteen lisättiin nolla. Numerosarjaksi oli edelleen varattu 00000..19999. Kaksi tarkistusnumeroa jäivät pois joko tässä vaiheessa tai myöhemmin. Vuonna 1992 käytettiin oppilaitosrekisterissä jo erilaista tarkistusnumerointia, nimittäin 1-merkkistä tarkistusmerkkiä, joka laskettiin ”10-modulin” mukaisesti.
Toteutumatta jääneitä ehdotuksia
ATK-tunnus: Vuoden 1968 ehdotus liiketunnukseksi
Liiketunnuksen käyttöönottoa edelsi ATK-tunnustoimikunnan vuonna 1968 ehdottama ATK-tunnus. Tunnuksen käyttötarkoitus oli sama kuin liiketunnuksella tuli sittemmin olemaan, mutta sen nimi ja muoto olivat hiukan erilaiset.
ATK-tunnuksen alkuosa olisi ollut sama kuin liiketunnuksella. Tarkistusnumeroita olisi ollut vain yksi. Se olisi laskettu hiukan eri tavalla kuin liiketunnusta myöhemmin laskettiin.
ATK-tunnuksia olisi ollut lyhyempää ja pidempää muotoa: esimerkiksi 250 614-2 ja 5 101 823-2. Lyhyempi muoto olisi ollut sama kuin yrityksen liikevaihtoveronumero, jonka perään olisi lisätty tarkistusnumero. Muille yrityksille, julkisoikeudellisille yhteisöille ja yritysten alayksiköille olisi annettu pidempi muoto. Myös postitoimipaikat, rahalaitosten konttorit ja tietyt verotusyksiköt kuten verotusyhtymät olisivat saaneet oman, pidempää muotoa olevan ATK-tunnuksensa.
Henkilötunnuksen muotoinen liiketunnus: Vuoden 1973 ehdotus
Vuonna 1973 uutisoitiin, että liiketunnusjärjestelmä olisi uudistumassa vuonna 1975. Ehdotuksen oli laatinut liiketunnusjärjestelmän kehittämistoimikunta. Liiketunnuksia olisi ollut kahdenlaisia.
Luonnollisen henkilön liiketunnus olisi ollut hänen henkilötunnuksensa. Ne olikin jo jaettu, joten olisi säästytty uusien tunnusten jakamiselta.
Juridisen henkilön liiketunnus (yhtiöt ja muut laitokset) olisi ollut henkilötunnuksen muotoinen. Varsinaisista henkilötunnuksista liiketunnuksen olisi erottanut se, että syntymäpäivän sijaan liiketunnuksessa olisi ollut mahdoton päiväys. Näin samaa tunnustekniikkaa olisi voitu käyttää sekä juridisille että luonnollisille henkilöille. Juridisen henkilön liiketunnus olisi ollut seuraavaa muotoa:
00xnnnnnnt
Tämä tunnus olisi muodostunut seuraavista osista:
- x = jokin numero 2–9, mahdoton kuukauden ensimmäiseksi numeroksi
- nnnnnn = yksilönumero, juokseva numero
- t = tarkistusmerkki kuten henkilötunnuksessa: numero tai kirjain
Verrataanpa ehdotusta henkilötunnukseen. Tuohon aikaan henkilötunnuksissa ei virallisesti vielä ollut välimerkkiä, joten henkilötunnus voitiin esittää yhdessä pötkössä:
| Henkilötunnus | ppkkvvnnnt
|
| Liiketunnus | 00xnnnnnnt |
Koska juridisen henkilön liiketunnus olisi alkanut kahdella nollalla (syntymäpäivän päiväosa) ja syntymäkuukauden paikalla olisi ollut jokin luvuista 20..99, henkilötunnukset ja liiketunnukset olisi ollut helppo erottaa toisistaan. Kun kuitenkin henkilö- ja liiketunnukset olisivat olleet yhtä pitkät ja niiden tarkistusmerkki laskettu samalla kaavalla, uusi liiketunnus olisi ollut teknisesti helppo lisätä tietokantoihin ja järjestelmiin henkilötunnusten rinnalle.
Toimikunta ehdotti lisäksi, että liiketunnuksen yksilönumero (nnnnnn) olisi muodostettu suoraan entisen liiketunnuksen 6-numeroisesta alkuosasta. Yritys, jonka entinen liiketunnus oli 610706-29, olisi saanut uudeksi tunnukseksi esimerkiksi 002610706A.
Uuden liiketunnuksen oli tarkoitus olla pysyvä. Se ei olisi enää muuttunut, vaikka liikevaihtoveronumero olisi vaihtunut tai yrityksen verovelvollisuus olisi lakannut.
Tällaista liiketunnusta ei koskaan otettu Suomessa käyttöön. Ehdotus hautautui kuolleiden mietintöjen hautausmaalle. Sen sijaan Ruotsissa otettiin vuonna 1975 käyttöön sikäläistä henkiötunnusta muistuttava organisationsnummer samankaltaisella idealla.
Yhteenveto
| 1963 | Liikevaihtoveronumero käyttöön R- tai M-alkuisena. |
| 1970 | Asetus liiketunnuksesta. Liiketunnus pyritään saamaan käyttöön. |
| 1973 | Liiketunnus ei ole onnistunut. Korvaavan ratkaisun etsintä alkaa. |
| 1979 | LY-tunnus käyttöön verotuksessa. Liikevaihtoveronumeron käyttö jatkuu. |
| 1989 | LY-tunnus korvaa liikevaihtoveronumeron. |
| 1991 | LY-tunnus osittain julkiseksi tavoitteena yleinen käyttö. |
| 1999 | Asetus liiketunnuksesta kumotaan. |
| suomeksi | ruotsiksi (Suomessa) | englanniksi |
|---|---|---|
| liiketunnus | affärssignum | |
| liikevaihtoveronumero | omsättningsskattenummer | sales tax ID |
Lähteet
Kirjalliset lähteet
- ATK-tunnustoimikunta: ATK-tunnustoimikunnan mietintö. Komiteamietintö 1968: B 94. Helsinki: 1968.
- Juutinen, Jukka: Suomalaisen arvonlisäjärjestelmän ja yhdysvaltalaisen myyntiverojärjestelmän vertailu. Opinnäytetyö. 2015.
- Länsi-Savo: Liiketunnukset väestörekisterikeskukselle. Länsi-Savo 22.3.1973.
- Nevalainen, Tapio ym: Liike- ja yhteisörekisterijärjestelmä. Yleissuunnitelma. Helsinki: Väestörekisterikeskus, 1977.
- Tilastokeskus: Oppilaitosluettelo 31.12.1971. Helsinki: Tilastokeskus, 1972. Sama vuosittain 31.12.1986 asti.
- Tilastokeskus: Oppilaitosluokitus ja -luettelo 1992. Oppilaitostyyppiluokitus 31.12.1992. Helsinki: Tilastokeskus, 1993.
- Tilastokeskus: Tilasto-opas 1975. Helsinki: Tilastokeskus, 1975. ISBN 951-46-1723-1.
- Tilastokeskus: Tilasto-opas 1978. Helsinki: Tilastokeskus, 1978. ISBN 951-46-3644-9.
- Tilastokeskus: Tilasto-opas 1982. Helsinki: Tilastokeskus, 1982. ISBN 951-46-6261-X.
- Uusi Suomi: Uudet lv-verovelvolliset. Uusi Suomi 21.12.1963.
- Uusi Suomi: Liiketunnusjärjestelmää kehitetään. Uusi Suomi 16.2.1973.
- Valtionvarainministeriö: Liiketunnusjärjestelmän kehittämistoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1973:4. Helsinki: 1973. ISBN 951-46-0298-6.
Lait, asetukset ja hallituksen esitykset
- Liikevaihtoveroasetus 471/1963.
- Asetus liiketunnuksesta 411/1970.
- Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. HE 64/1987 vp.
Julkaistu:
Katso myös: Y-tunnus, kaupparekisterinumero
Liiketunnus ja liikevaihtoveronumero
URN:NBN:fi-fe202001011002
