Sukunimi-info: Lähteet

Sukunimi-infon lähtökohtana ovat Digi- ja väestötietoviraston julkaisemat sukunimiluettelot, joita on täydennetty muista lähteistä saaduilla tiedoilla. Kaikki käytetyt lähteet ovat julkisia. Sukunimi-infoa varten ei ole käytetty henkilörekistereitä tai aiemmin julkaisemattomia tietoja, eikä minkäänlaista sukututkimusta ole tehty.

Katso myös: Kysymyksiä ja vastauksia.

Lähdeaineisto ja sen käyttö

Nimenkantajien lukumäärät

Nimien yleisyystiedot Suomessa on saatu väestörekisteristä 2014 alkaen. Sitä vanhemmat yleisyystiedot on saatu pääasiassa Mikkosen, Paikkaloiden ja Blomqvistin teoksista sekä Sukuviesti-lehdestä.

Vuoden 1970 lukumäärät perustuvat Kansaneläkelaitoksen rekisteriin. Rekisteri sisälsi 1970 elossa olleiden lisäksi jonkin verran 1965–70 kuolleita ja maastamuuttaneita kansalaisia.

Vuodesta 1985 alkaen lukumäärät ovat väestörekisteristä ja kattavat vain elossa olleet, ei vainajia. Vuoden 1985 lukumäärät kattavat Suomen kansalaiset Suomessa (lisäksi mahdollisesti pienen määrän ulkomaalaisia).

Vuodesta 2014 alkaen lukumäärät ovat Digi- ja väestötietoviraston (aik. Väestörekisterikeskuksen) sukunimiluetteloiden mukaiset. Ne kattavat Suomen kansalaisten senhetkiset käytössä olleet sukunimet Suomessa ja ulkomailla, mutta eivät ulkomaan kansalaisten nimiä.

Kela-kortit

Nimenkantajien asuinpaikat 1939–1958, samoin kuin heidän syntymäpaikkansa, ovat peräisin Kansaneläkelaitoksen henkilökortistosta. Kortistosta on käytetty vuosina 1939–1958 kuolleiden ja lisäksi ennen vuotta 1884 syntyneiden henkilökortit, noin 555 000 korttia. Määrä kattaa noin 15 % vuoden 1939 alun väestöstä. Kortistossa on vuosina 1850–1942 syntyneitä, enimmäkseen kuitenkin 1872–1924 syntyneitä henkilöitä. Korteilta käy ilmi henkilön nimi, asuinpaikka, syntymäpaikka, syntymäaika ja eräitä muita tietoja.

Asuinpaikkakarttaan on kultakin henkilöltä on huomioitu yksi kotipaikka, vaikka henkilö olisi muuttanut. Syntymäpaikkakartassa on miesten ja naimattomien naisten syntymäpaikat. Syntymäpaikkakartta on muutenkin vajaampi kuin kotipaikkakartta, sillä syntymäpaikkatieto puuttuu osasta kortteja (noin 29 %), erityisesti 1850–1883 syntyneiltä.

Joistain henkilöistä on tehty useampia kuin yksi kortti. Tuplat on pyritty tunnistamaan ja poistamaan. Jos henkilön sukunimi on vaihtunut, henkilö esiintyy sekä uuden että vanhan sukunimen kohdalla. Kortistossa on myös runsaasti lyönti- yms. virheitä ja merkintöjä on korjattu jälkikäteen kynällä. Korjausmerkintöjä ei ole pystytty tunnistamaan. Tunnistuskelvottomat ja selkeän virheelliset kortit on hylätty.

Kuolleet 1955–1965

Vuosina 1955–1965 kuolleiden tiedot ovat peräisin Tilastollisen päätoimiston kuolleiden luetteloista. Niistä on saatu vainajien sukunimi, kuolinpaikka ja kuolinikä. Tiedot on kerätty automaattisen tekstintunnistuksen avulla. Tekstintunnistusvirheiden vuoksi tiedoissa on aukkoja.

Kuolinpaikkakarttoihin tulee suhtautua suuntaa-antavina. Sukunimi ja kuolinpaikka on saatu noin 380 000 hengelle. Se kattaa noin 85 % noina vuosina kuolleista. Kattavuutta heikentää erityisesti se, että tekstintunnistusvirheiden vuoksi noin 10 prosentille ei ole saatu luotettavaa kuolinpaikkaa. Noin 5 prosentille ei ole saatu tunnistettavaa sukunimeä tai heidän tietonsa puuttuvat kokonaan. Tästä syystä kuolinpaikkakartat eivät sisällä suvun kaikkia vainajia. Tunnistetuissakin kuolinpaikoissa on virheen mahdollisuus. Virheet ovat kuitenkin sellaisia, että virheellinenkin kuolinpaikka on todennäköisesti oikealla suunnalla Suomea, vaikkei kunta olisikaan täsmälleen oikein. Näin kartoilta voi päätellä suhteellisen luotettavasti, missä puolella Suomea sukunimeä on ainakin esiintynyt.

Suvun keskimääräinen kuolinikä on laskettu tiedoista, jotka kattavat noin 90 % vuosien 1955–1965 vainajista. Tekstintunnistusvirheiden vaikutusta keskiarvon luotettavuuteen ei ole arvioitu.

1500-luvun sukunimikartat

1500-luvun sukunimikartat esittävät havaintoja sukunimen esiintymistä Pohjanmaalta Savoon ja Karjalaan ulottuvalla alueella. Tiedot perustuvat maakunta- ja aluehistorioihin sekä Savossa maantarkastusluetteloon (lähdeluettelo). Näihin tiedot on kerätty pääasiassa maakirjoista, kymmenysluetteloista, autioluetteloista ja muista 1500-luvun verotuslähteistä. Tiedoissa on runsaasti aukkoja johtuen alkuperäisen lähdemateriaalin puutteellisuudesta ja menetelmistä, joilla nimet on kerätty historiateoksiin. On siten oletettavaa, että tiettyä sukunimeä on esiintynyt muuallakin kuin karttaan merkityillä alueilla.

Alueellisesti kartat kattavat vuoden 1595 rajojen sisään jäävän Karjalan, Savon, Keski-Suomesta Rautalammin vanhan hallintopitäjän ja vanhan Ruoveden sekä lisäksi Pohjanmaan mukaan lukien Kainuun. Pohjoinen Lappi sekä Länsi- ja Etelä-Suomi puuttuvat. Ajallisesti tietoja on kerätty 1540–1570-luvuilta. Pohjakarttana on vuoden 1935 pitäjäjako, johon nimihavainnot on pyritty sijoittamaan pitäjän tarkkuudella sikäli kuin mahdollista. Savossa aluejakona on 1500-luvun neljänneskunnat. Pitäjän tarkkuuteen ei ole päästy vanhan Ruoveden alueella eikä yksittäisten nimien kohdalla aina muuallakaan.

Karttapisteiden koot kuvaavat karkeasti sukunimen havaintojen lukumääriä siten, että tavallisesti yksi veroa maksava isäntä on yksi havainto; eräissä lähteissä kuitenkin yksi havainto voi tarkoittaa useampiakin isäntiä. Pisteiden koosta ei pysty suoraan päättelemään sukunimen käyttäjien lukumäärää 1500-luvulla.

Nimien suomenkieliset kirjoitusasut ovat käytettyjen lähteiden mukaiset eikä niitä ole pyritty tarkistamaan tai oikaisemaan.

Paikannimikartat

Paikannimikartat on saatu etsimällä sukunimen esiintymiä paikannimiluetteloissa. Kartat on luotu mekaanisesti eikä nimen merkitystä ei ole voitu ottaa huomioon. Esimerkiksi sukunimeen Lahti on automaattisesti yhdistetty Lahden kaupunki ja Lahden moottoritie, olipa Lahti-nimisillä ihmisillä jotain tekemistä näiden paikkojen kanssa tai ei.

Kaikkia taivutusmuotoja ja yhdyssanoja ei ole voitu ottaa huomioon. Kartoille on merkitty tekstissä esiintyvät taivutusmuodot ja sanamuodot.

Yritysnimikartat

Yritysnimikartoilla on otettu huomioon sukunimen esiintyminen yritysten nimissä ja osittain myös yritysten omistajilla. Yritysaineisto on muodostettu yhdistelemällä vanhoja ja uudempia yritystietokantoja. Aineisto kattaa noin 1,1 miljoonaa lakkautettua ja toimivaa yritystä. Osasta yrityksistä on saatu myös pää-, rinnakkais- ja aputoiminimiä sekä näiden aiempia versioita, jos nimeä on muutettu. Osasta yrityksiä (tmi) on saatu omistajan nimi.

Yritysaineisto kattaa ensinnäkin kaupparekisteriin merkityt, vuosina 1896–2005 lopettaneet ja kaupparekisteristä poistetuksi joutuneet yritykset (oy, ay, ky, tmi). Toiseksi aineistossa on Tilastokeskuksen yritysrekisterin yritykset 1993–2001 (oy, ay, ky). Kolmanneksi, aineistossa on kaupparekisterissä 29.8.2014 olleet ja sen jälkeen rekisteröidyt yhtiöt (oy) ja YTJ:ssä olleet yritykset (oy). Neljänneksi, aineistossa on Opencorporatesin suomalaiset yritykset 2020 (ay, ky, tmi). Aineistoon on lisäksi saatu seuraavat täydennykset: 1865–1912 perustetut osakeyhtiöt, 1999–2001 ennakkoperintärekisteristä poistetut yritykset, osa vuosina 2006–2010 ja 2014–2021 kaupparekisteristä poistetuista yrityksistä, verohallinnon protestoimat yritykset 2001 alkaen, tuloverotetut yhteisöt (oy) 2011 alkaen, LEI-tunnuksen hankkineet yritykset, yritystukia saaneet yritykset 1997–2020 sekä Finanssivalvonnan valvomat yritykset ja vakuutusedustajat 2020.

Kartoille on merkitty yhtiöiden vanhin tietoon saatu virallinen kotipaikka, pienessä määrässä yrityksiä postiosoitteen mukainen kunta. Kotipaikkatieto on pääasiassa 1980–2020-lukujen tilanteen mukainen. Osuuskunnat, asunto- sekä kiinteistöosakeyhtiöt sekä julkiset osakeyhtiöt on jätetty yritysnimikartoilta pois, sillä näiden yhtiöiden nimissä ei tyypillisesti ole yrittäjän sukunimeä. Perustamisvuosi on kaupparekisterin mukainen, paitsi milloin yhtiö on perustettu ennen vuotta 1896. Jos perustamisvuosi ei ole ollut tiedossa, se on arvioitu ensisijaisesti kaupparekisterinumeron, toissijaisesti y-tunnuksen perusteella. Perustamisvuosissa voi olla yksittäisten yritysten kohdalla epätarkkuutta.

Ulkomaiden nimitilastot

Ulkomaiden nimitilastoiksi on otettu paikallisen väestörekisterin, tilastokeskuksen, väestölaskennan tai muun vastaavan virallisen tahon lukuja. Jos näitä ei ole saatavilla, on käytetty muuta riittävän luotettavaksi arvioitua lähdettä.

Kaikista maista ei ole saatu kattavia nimitietoja. Jonkin maan puuttuminen tietyn sukunimen kohdalta ei tarkoita, etteikö maassa voisi asua sennimisiä asukkaita.

Suomea koskevat lähteet

Paikannimi- ja katuosoitekarttojen lähteet

Suomen 1500-lukua koskevat lähteet

Ulkomaita koskevat lähteet

Ulkomaiset nimitilastot ja -listat maittain

©Tuomas Salste